Sosiaalisten pankkien kasvu : Sosiaalisten ja perinteisten pankkien kasvun vertailu 2000-luvulla
Kirjonen, Joona (2020-05-17)
17.05.2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051738015
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051738015
Tiivistelmä
Sosiaalisten pankkien toiminta on parin viime vuosikymmenen aikana noussut aiempaa enemmän ihmisten tietoisuuteen. Syitä tähän ovat muun muassa lähivuosien talousvaikeuksien aiheuttama kasvanut epäluottamus perinteistä pankkijärjestelmää kohtaan, ja ekologisten ja eettisten arvojen aiempaa parempi tiedostaminen. Jos perinteisen pankkijärjestelmän riskejä ottava toimintatapa tuntuu epävarmalta, saattaa sosiaalisten pankkien riskejä kaihtava malli tarjota turvallisemman vaihtoehtoratkaisun.
Pankin toiminta voidaan luokitella sosiaaliseksi pankkitoiminnaksi, jos sen päätavoitteena ei ole mahdollisimman suuren tuloksen tavoittelu, vaan yhteisen hyvän tuottaminen. Yhteisellä hyvällä tarkoitetaan esimerkiksi yhteisöllisten, kulttuurillisten, eettisten ja ekologisten kohteiden rahoittamista. Sosiaalisten pankkien tuotontavoittelun tarkoituksena on lähinnä saavuttaa taso, jolla niiden oma toiminta pysyy kestävänä ilman taloudellisia ongelmia.
Tässä tutkielmassa keskitytään selvittämään, onko sosiaalinen pankkitoiminta kasvanut 2000- luvulla perinteistä pankkitoimintaa nopeammin. Aiempi tutkimuskirjallisuus viittaa sosiaalisen pankkitoiminnan perinteisiä pankkeja nopeampaan kasvuun, joten tutkielman tutki- mushypoteesit on aseteltu tämän lähtökohdan mukaisesti. Tutkielman empiirisessä osiossa pankkien kasvuvauhtia tutkitaan paneeliaineiston regressioanalyysillä. Aineisto käsittää yli 6000 pankin tasetiedot vuosilta 1998 – 2013.
Tutkielmassa käytettäviä kasvumittareita ovat pankkien varallisuuden kasvu, pankkien tier 1 – pääomasuhteen kasvu, ja pankkien myöntämien lainojen kasvu. Näitä mittareita analysoimalla saatiin selville, että sosiaalisten pankkien kasvu on tutkimusajanjaksolla ollut nopeampaa kuin perinteisten pankkien kasvu. Tämä tukee myös aiemman tutkimuskirjallisuuden näkemystä. Käytetyistä kasvumittareista pankkien varallisuuden kasvun ja pankkien lainojen kasvun analyy- situlokset ilmaisivat luotettavasti sosiaalisten pankkien nopeampaa kasvuvauhtia. Tier 1 – pääomasuhteen analyysin tuloksia taas ei voitu pitää tilastollisesti merkitsevinä, sillä käytetyn muuttujan p-arvo osoittautui liian suureksi.
Nopea kasvuvauhti ja lisääntynyt kiinnostus vaihtoehtoisia pankki- ja talousjärjestelmiä kohtaan luovat sosiaalisille pankeille positiiviset kasvunäkymät myös tulevaisuutta ajatellen. Vaikka suuressa mittakaavassa sosiaalisten pankkien vaikutus on todella pieni verrattuna perinteisiin pankkeihin, ne ovat tärkeitä toimijoita marginaaliryhmille ja perinteisen pankkijärjestelmän ulkopuolella oleville tahoille.
Pankin toiminta voidaan luokitella sosiaaliseksi pankkitoiminnaksi, jos sen päätavoitteena ei ole mahdollisimman suuren tuloksen tavoittelu, vaan yhteisen hyvän tuottaminen. Yhteisellä hyvällä tarkoitetaan esimerkiksi yhteisöllisten, kulttuurillisten, eettisten ja ekologisten kohteiden rahoittamista. Sosiaalisten pankkien tuotontavoittelun tarkoituksena on lähinnä saavuttaa taso, jolla niiden oma toiminta pysyy kestävänä ilman taloudellisia ongelmia.
Tässä tutkielmassa keskitytään selvittämään, onko sosiaalinen pankkitoiminta kasvanut 2000- luvulla perinteistä pankkitoimintaa nopeammin. Aiempi tutkimuskirjallisuus viittaa sosiaalisen pankkitoiminnan perinteisiä pankkeja nopeampaan kasvuun, joten tutkielman tutki- mushypoteesit on aseteltu tämän lähtökohdan mukaisesti. Tutkielman empiirisessä osiossa pankkien kasvuvauhtia tutkitaan paneeliaineiston regressioanalyysillä. Aineisto käsittää yli 6000 pankin tasetiedot vuosilta 1998 – 2013.
Tutkielmassa käytettäviä kasvumittareita ovat pankkien varallisuuden kasvu, pankkien tier 1 – pääomasuhteen kasvu, ja pankkien myöntämien lainojen kasvu. Näitä mittareita analysoimalla saatiin selville, että sosiaalisten pankkien kasvu on tutkimusajanjaksolla ollut nopeampaa kuin perinteisten pankkien kasvu. Tämä tukee myös aiemman tutkimuskirjallisuuden näkemystä. Käytetyistä kasvumittareista pankkien varallisuuden kasvun ja pankkien lainojen kasvun analyy- situlokset ilmaisivat luotettavasti sosiaalisten pankkien nopeampaa kasvuvauhtia. Tier 1 – pääomasuhteen analyysin tuloksia taas ei voitu pitää tilastollisesti merkitsevinä, sillä käytetyn muuttujan p-arvo osoittautui liian suureksi.
Nopea kasvuvauhti ja lisääntynyt kiinnostus vaihtoehtoisia pankki- ja talousjärjestelmiä kohtaan luovat sosiaalisille pankeille positiiviset kasvunäkymät myös tulevaisuutta ajatellen. Vaikka suuressa mittakaavassa sosiaalisten pankkien vaikutus on todella pieni verrattuna perinteisiin pankkeihin, ne ovat tärkeitä toimijoita marginaaliryhmille ja perinteisen pankkijärjestelmän ulkopuolella oleville tahoille.