Ammattikorkeakoulujen johdon laskentatoimen käytännöt muuttuvassa korkeakoulukentässä
Saaristo, Ville (2020-05-14)
14.05.2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051535658
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051535658
Tiivistelmä
Ammattikorkeakoulujen (AMK) taloudellista ja hallinnollista asemaa uudistettiin vuosina 2014 ja 2015 toteutetulla AMK-uudistuksella. Voimaan tuli samalla uusi tuloksellisuuteen perustuva rahoitusmalli. AMK:jen rahoitukseen kohdistui myös valtiontalouden säästötoimenpiteitä. Uudistus on vaatinut AMK:ilta toimintansa kehittämistä ja tehostamista sekä resurssien uudelleen kohdistamista. Muutokset ovat luoneet tarpeen entistä laajemmalle ja tarkemmalle talouden hallinnalle ja seurannalle, mikä on edellyttänyt taloushallinnon prosessien uudelleenjärjestelyä.
Tämän tutkielman tarkoituksena oli tutkia harkinnanvaraisesti valittujen AMK:jen johdon laskentatoimen käytäntöjä muutosten jälkeisessä tilanteessa. Tutkielmassa tutkittiin, miten tutkitut AMK:t ovat järjestäneet johdon laskentatoimen menetelmänsä, ja onko AMK:jen koolla vaikutusta menetelmien valintaan sekä, onko AMK-uudistuksella ja sen mukanaan tuomalla rahoitusmallilla ollut vaikutusta menetelmiin. Tutkielmassa tutkittiin myös, miten profiloitumiseen liittyvät strategiset tavoitteet ja painoalavalinnat ovat huomioitu johdon laskentoimen menetelmissä.
Teoriaosuudessa käsiteltiin yleisesti talousjohtamista ja johdon laskentatoimea kuntaomisteisten yhtiöiden ja AMK:jen kontekstissa. Teoriaosuuden toisessa osassa tarkasteltiin AMK:jen toimintaa, hallintoa, ohjausta ja rahoitusta sekä AMK-uudistusta ja sen mukanaan tuomaa uutta rahoitusmallia. Tutkielman empiirinen osio toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä hyödynnettiin teemahaastattelua. Haastattelun pääteemat muodostuivat laskentatoimen menetelmistä. Haastattelut suoritettiin sekä yksilö- että ryhmähaastatteluina. Haastatteluita suoritettiin seitsemän kappaletta ja niihin osallistui yhdeksän henkilöä.
Tutkimustulokset osoittivat tutkittujen AMK:jen johdon laskentatoimen käytäntöjen olevan moninaisia. OKM:n raportointivaatimukset tuovat laskentatoimen menetelmiin useita erityispiirteitä. Tutkittujen AMK:jen koolla havaittiin olevan vaikutusta kustannuslaskennan säännöllisyyteen ja laskentakohteiden tasoon. Suorituskyvyn mittaamisessa pienemmillä toimijoilla ei ole niin paljon mittareita käytössä. Isommat AMK:t olivat pystyneet siirtämään vastuuta talouden seurannasta tulosyksiköille. Uudistukset ovat johtaneet TKI-toiminnan lisääntymiseen, mikä on korostanut kustannuslaskennan ja raportoinnin roolia AMK:issa. Suorituksen mittaamisen mittarit perustuvat nykyään rahoitusmalliin. Rahoitusmalli on tuonut mukanaan myös tuloksellisuustavoitteita. Strategisten tavoitteiden ja painoalavalintojen havaittiin tulevan huomioiduksi lähinnä sanallisesti muotoiltujen tavoitteiden muodossa raportoinnissa. Profiloituminen vaikuttaa sisäiseen rahanjakoon, jolloin tavoitteet ja painoalavalinnat tulevat huomioiduksi budjetoinnissa.
Tämän tutkielman tarkoituksena oli tutkia harkinnanvaraisesti valittujen AMK:jen johdon laskentatoimen käytäntöjä muutosten jälkeisessä tilanteessa. Tutkielmassa tutkittiin, miten tutkitut AMK:t ovat järjestäneet johdon laskentatoimen menetelmänsä, ja onko AMK:jen koolla vaikutusta menetelmien valintaan sekä, onko AMK-uudistuksella ja sen mukanaan tuomalla rahoitusmallilla ollut vaikutusta menetelmiin. Tutkielmassa tutkittiin myös, miten profiloitumiseen liittyvät strategiset tavoitteet ja painoalavalinnat ovat huomioitu johdon laskentoimen menetelmissä.
Teoriaosuudessa käsiteltiin yleisesti talousjohtamista ja johdon laskentatoimea kuntaomisteisten yhtiöiden ja AMK:jen kontekstissa. Teoriaosuuden toisessa osassa tarkasteltiin AMK:jen toimintaa, hallintoa, ohjausta ja rahoitusta sekä AMK-uudistusta ja sen mukanaan tuomaa uutta rahoitusmallia. Tutkielman empiirinen osio toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä hyödynnettiin teemahaastattelua. Haastattelun pääteemat muodostuivat laskentatoimen menetelmistä. Haastattelut suoritettiin sekä yksilö- että ryhmähaastatteluina. Haastatteluita suoritettiin seitsemän kappaletta ja niihin osallistui yhdeksän henkilöä.
Tutkimustulokset osoittivat tutkittujen AMK:jen johdon laskentatoimen käytäntöjen olevan moninaisia. OKM:n raportointivaatimukset tuovat laskentatoimen menetelmiin useita erityispiirteitä. Tutkittujen AMK:jen koolla havaittiin olevan vaikutusta kustannuslaskennan säännöllisyyteen ja laskentakohteiden tasoon. Suorituskyvyn mittaamisessa pienemmillä toimijoilla ei ole niin paljon mittareita käytössä. Isommat AMK:t olivat pystyneet siirtämään vastuuta talouden seurannasta tulosyksiköille. Uudistukset ovat johtaneet TKI-toiminnan lisääntymiseen, mikä on korostanut kustannuslaskennan ja raportoinnin roolia AMK:issa. Suorituksen mittaamisen mittarit perustuvat nykyään rahoitusmalliin. Rahoitusmalli on tuonut mukanaan myös tuloksellisuustavoitteita. Strategisten tavoitteiden ja painoalavalintojen havaittiin tulevan huomioiduksi lähinnä sanallisesti muotoiltujen tavoitteiden muodossa raportoinnissa. Profiloituminen vaikuttaa sisäiseen rahanjakoon, jolloin tavoitteet ja painoalavalinnat tulevat huomioiduksi budjetoinnissa.