Terveydenhuollon resilienssi : Suomen näkökulma
Lampovaara, Teemu Olavi (2020-05-06)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020050625437
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020050625437
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tutkittiin Suomen terveydenhuoltojärjestelmän resilienssiä. Terveydenhuolto on yksi yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista ja täten myös osa yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaista kokonaisturvallisuuden konseptia. Terveydenhuoltojärjestelmien resilienssiä on tutkittu jonkin verran, mutta käsite on edelleen monitulkintainen ja jopa sekava. Aiheen tutkimus on kuitenkin yhä tärkeämpää, sillä ebolaepidemian ja COVID-19 -pandemian kaltaiset häiriötilanteet koettelevat terveydenhuollon kestokykyä säännöllisin väliajoin. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisista osatekijöistä resilientti terveydenhuoltojärjestelmä rakentuu. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä Suomen terveydenhuoltojärjestelmän resilienssistä ja sen mittaamisesta.
Tutkimusmenetelmänä oli kvalitatiivinen, kolmeen teemaan strukturoitu haastattelu. Haastattelujen kohderyhmänä olivat terveydenhuoltojärjestelmän, kokonaisturvallisuuden ja resilienssin asiantuntijat yhteiskunnan kaikilta sektoreilta. Haastattelukutsut lähetettiin sähköpostitse suoraan haastatteluun kutsuttaville. Kutsuja lähetettiin yhteensä 31 asiantuntijalle, joista haastatteluun osallistui lopulta 13. Haastatteluissa äänitettyä tutkimusaineistoa kertyi yhteensä 10 tunnin ja 1 minuutin verran, josta litteroitua aineistoa tuotettiin yhteensä 103 sivua (fonttikoko 12, riviväli 1). Aineisto analysoitiin abduktiivisella sisällönanalyysillä.
Resilientti terveydenhuoltojärjestelmä on tutkimustulosten perusteella tarpeeksi hajautunut,
mutta samaan aikaan yhden ministeriön ohjauksessa toimiva kokonaisjärjestelmä. Tärkeänä
osatekijänä nähtiin myös järjestelmän joustavuus ja sopeutumiskyky. Resilientti terveydenhuoltojärjestelmä on hyvin johdettu ja resursoitu, ja sillä on käytössään riittävä määrä osaavaa henkilökuntaa ja välineistöä. Suomen terveydenhuoltojärjestelmän resilienssiin myönteisesti vaikuttavia kansallisia erityispiirteitä olivat ennen kaikkea järjestelmän hajautuneisuus, kokonaisturvallisuuden konsepti ja vahva osaaminen. Suomella koettiin olevan myös terveydenhuollon resilienssiä heikentäviä erityispiirteitä, kuten poliittisen päätöksentekokyvyn puute. Resilienssin mittaaminen nähtiin haastavana, ja se ei kaikkien mielestä ole tällä hetkellä mitattavissa oleva muuttuja. Resilienssin mittaaminen koettiin kuitenkin arvokkaana asiana, jota kannattaa yrittää.
Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on kansainvälisesti vertaillen resilientti. Resilientin terveydenhuoltojärjestelmän muodostavat osatekijät ovat monilta osin jo nykyisellään käytössä Suomessa, ja jotkin niistä ovat jopa kansallisia erityispiirteitämme. Myös yhteiskunnan turvallisuusstrategiassamme mukana oleva kokonaisturvallisuuden konsepti on terveydenhuollon resilienssiä vahvistava piirre. Terveydenhuoltojärjestelmien resilienssin luotettavalle mittaamiskeinolle on kysyntää, mutta se tarvitsee vielä lisätutkimusta. Toistaiseksi parhaita keinoja resilienssin mittaamiselle ovat harjoitukset ja tosielämän häiriötilanteiden tarkastelu.
Tutkimusmenetelmänä oli kvalitatiivinen, kolmeen teemaan strukturoitu haastattelu. Haastattelujen kohderyhmänä olivat terveydenhuoltojärjestelmän, kokonaisturvallisuuden ja resilienssin asiantuntijat yhteiskunnan kaikilta sektoreilta. Haastattelukutsut lähetettiin sähköpostitse suoraan haastatteluun kutsuttaville. Kutsuja lähetettiin yhteensä 31 asiantuntijalle, joista haastatteluun osallistui lopulta 13. Haastatteluissa äänitettyä tutkimusaineistoa kertyi yhteensä 10 tunnin ja 1 minuutin verran, josta litteroitua aineistoa tuotettiin yhteensä 103 sivua (fonttikoko 12, riviväli 1). Aineisto analysoitiin abduktiivisella sisällönanalyysillä.
Resilientti terveydenhuoltojärjestelmä on tutkimustulosten perusteella tarpeeksi hajautunut,
mutta samaan aikaan yhden ministeriön ohjauksessa toimiva kokonaisjärjestelmä. Tärkeänä
osatekijänä nähtiin myös järjestelmän joustavuus ja sopeutumiskyky. Resilientti terveydenhuoltojärjestelmä on hyvin johdettu ja resursoitu, ja sillä on käytössään riittävä määrä osaavaa henkilökuntaa ja välineistöä. Suomen terveydenhuoltojärjestelmän resilienssiin myönteisesti vaikuttavia kansallisia erityispiirteitä olivat ennen kaikkea järjestelmän hajautuneisuus, kokonaisturvallisuuden konsepti ja vahva osaaminen. Suomella koettiin olevan myös terveydenhuollon resilienssiä heikentäviä erityispiirteitä, kuten poliittisen päätöksentekokyvyn puute. Resilienssin mittaaminen nähtiin haastavana, ja se ei kaikkien mielestä ole tällä hetkellä mitattavissa oleva muuttuja. Resilienssin mittaaminen koettiin kuitenkin arvokkaana asiana, jota kannattaa yrittää.
Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on kansainvälisesti vertaillen resilientti. Resilientin terveydenhuoltojärjestelmän muodostavat osatekijät ovat monilta osin jo nykyisellään käytössä Suomessa, ja jotkin niistä ovat jopa kansallisia erityispiirteitämme. Myös yhteiskunnan turvallisuusstrategiassamme mukana oleva kokonaisturvallisuuden konsepti on terveydenhuollon resilienssiä vahvistava piirre. Terveydenhuoltojärjestelmien resilienssin luotettavalle mittaamiskeinolle on kysyntää, mutta se tarvitsee vielä lisätutkimusta. Toistaiseksi parhaita keinoja resilienssin mittaamiselle ovat harjoitukset ja tosielämän häiriötilanteiden tarkastelu.