Teknostressi tietojärjestelmien käytössä ja sen vaikutus muutosvastarintaan : Fenomenologinen tutkimus toimihenkilöiden kokemuksista
Matikka, Tarja Erna (2020-04-24)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020042422412
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020042422412
Tiivistelmä
Työntekijät kuormittuvat digitalisoituvassa työympäristössään. Tietojärjestelmät toimivat epävarmasti, aiheuttaen viiveitä työskentelyyn. Tietojärjestelmäprojektit ovat haastavia ja eivät aina pääty onnistuneesti. Kuitenkin teknologian käyttö yleistyy, jolloin erilaisista tietojärjestelmien käytön kuormittavista tilanteista on yksilön selviydyttävä. Tietojärjestelmien aiheuttamiin muutoksiin on sopeuduttava. Toisaalta teknologian käyttö tehostaa työskentelyä sekä yksilön, että organisaation näkökulmasta. Työnteko helpottuu, yksilö kehittyy ammatillisesti ja teknologian käyttö aiheuttaa kielteisen stressin lisäksi myös myönteistä stressiä.
Teknostressin tutkimuksessa on keskitytty valtaosin kuormituksesta aiheutuviin kielteisiin vaikutuksiin. Teknostressi on yksilön kokemaa stressiä, jonka aiheuttaa tieto- ja viestintäteknologian kokonaisvaltainen käyttö modernissa yhteiskunnassa. Teknostressi ilmenee fyysisenä, sosiaalisena ja kognitiivisena reaktiona. Kuormittavien tilanteiden kohtaamisen myötä yksilö kehittää selviytymismekanismeja, joilla negatiiviset vaikutukset minimoidaan. Myös muutosvastarinta on yksilön reaktio, ja sen taustalla on teknostressi. Yksilö kieltäytyy käyttämästä teknologiaa tai vastustaa sen käyttöä näkyvästi.
Pro gradu -työssäni tutkitaan toimihenkilöiden kokemaa teknostressiä tietojärjestelmien käytössä ja sen vaikutusta muutosvastarintaan. Lisäksi selvitetään, miten teknostressiä tietojärjestelmien käytössä lievennetään. Tutkimuksen ulkopuolelle rajattiin teknostressi, joka aiheutuu vapaa-ajan teknologian tai erilaisten viestintäsovellusten käytöstä. Työ toteutettiin fenomenologisella tutkimusmenetelmällä tutkien yksilön kokemusta teknostressistä. Työssä haastateltiin toimihenkilöitä, joilla oli kokemusta laajojen tietojärjestelmien käytöstä. Fenomenologisen tutkimusmenetelmän analyysin mukaisesti tutkimustulos on kolme yleistä merkitysverkostoa, joiden kautta vastataan tutkimuskysymyksiin. Merkitysverkostot esitetään kokonaisuudessaan ja niiden sisältöä verrataan esitettyyn teoriaan.
Tietojärjestelmien käytöstä aiheutuvat kielteiset kokemukset ja teknostressi ovat samankaltaisia merkitysverkostoissa. Kuormittava tilanne on yksilölle mm. stressaava, verenpainetta nostava ja ahdistava. Tietojärjestelmien koetaan olevaan kankeita, jähmeitä ja vanhanaikaisia. Riippuen yksilön tietojärjestelmien käytön kokemuksen määrästä, muutosvastarintaa on vähän, jonkun verran tai paljon. Mikäli yksilöllä on runsaasti käyttökokemuksia, on muodostettu selviytymismekanismeja ja muutosvastarintaa on vähän. Tietojärjestelmien käyttöön suhtaudutaan myönteisesti ja odottavasti. Jos käytön kokemus on vähäinen, suhtautuminen tietojärjestelmiin ja niistä aiheutuviin muutoksiin on kielteisempi. Organisaation toiminta vaikuttaa teknostressin ja muutosvastarinnan muodostumiseen.
Teknostressin tutkimuksessa on keskitytty valtaosin kuormituksesta aiheutuviin kielteisiin vaikutuksiin. Teknostressi on yksilön kokemaa stressiä, jonka aiheuttaa tieto- ja viestintäteknologian kokonaisvaltainen käyttö modernissa yhteiskunnassa. Teknostressi ilmenee fyysisenä, sosiaalisena ja kognitiivisena reaktiona. Kuormittavien tilanteiden kohtaamisen myötä yksilö kehittää selviytymismekanismeja, joilla negatiiviset vaikutukset minimoidaan. Myös muutosvastarinta on yksilön reaktio, ja sen taustalla on teknostressi. Yksilö kieltäytyy käyttämästä teknologiaa tai vastustaa sen käyttöä näkyvästi.
Pro gradu -työssäni tutkitaan toimihenkilöiden kokemaa teknostressiä tietojärjestelmien käytössä ja sen vaikutusta muutosvastarintaan. Lisäksi selvitetään, miten teknostressiä tietojärjestelmien käytössä lievennetään. Tutkimuksen ulkopuolelle rajattiin teknostressi, joka aiheutuu vapaa-ajan teknologian tai erilaisten viestintäsovellusten käytöstä. Työ toteutettiin fenomenologisella tutkimusmenetelmällä tutkien yksilön kokemusta teknostressistä. Työssä haastateltiin toimihenkilöitä, joilla oli kokemusta laajojen tietojärjestelmien käytöstä. Fenomenologisen tutkimusmenetelmän analyysin mukaisesti tutkimustulos on kolme yleistä merkitysverkostoa, joiden kautta vastataan tutkimuskysymyksiin. Merkitysverkostot esitetään kokonaisuudessaan ja niiden sisältöä verrataan esitettyyn teoriaan.
Tietojärjestelmien käytöstä aiheutuvat kielteiset kokemukset ja teknostressi ovat samankaltaisia merkitysverkostoissa. Kuormittava tilanne on yksilölle mm. stressaava, verenpainetta nostava ja ahdistava. Tietojärjestelmien koetaan olevaan kankeita, jähmeitä ja vanhanaikaisia. Riippuen yksilön tietojärjestelmien käytön kokemuksen määrästä, muutosvastarintaa on vähän, jonkun verran tai paljon. Mikäli yksilöllä on runsaasti käyttökokemuksia, on muodostettu selviytymismekanismeja ja muutosvastarintaa on vähän. Tietojärjestelmien käyttöön suhtaudutaan myönteisesti ja odottavasti. Jos käytön kokemus on vähäinen, suhtautuminen tietojärjestelmiin ja niistä aiheutuviin muutoksiin on kielteisempi. Organisaation toiminta vaikuttaa teknostressin ja muutosvastarinnan muodostumiseen.