Valmentava johtaminen asiantuntijoiden osaamisen johtamisessa
Mäntymäki, Janne (2020-05-11)
Mäntymäki, Janne
11.05.2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051127263
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051127263
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ:
Osaaminen ja oppiminen ovat nousseet yritysten kilpailukyvyn ja johtamisen ytimeen.
Teollisesta tuotannosta ollaan siirrytty palveluihin ja tietotyöhön, koneiden ja laitteiden
jatkeeksi tarvitaan ihminen, jonka oppimiskyvyn ja luovuuden avulla pystytään tuottamaan
uudenlaisia ratkaisuja eteen tuleviin tilanteisiin. Asiantuntijoiden osaamisen jatkuva
kehittäminen, tavoitteisiin sitoutuminen, työmotivaatio ja työtyytyväisyyden vaaliminen ovat
esimiesten tärkeitä tehtäväalueita. Asiantuntijat tekevät työtään usein itsenäisesti ja odottavat
tiettyä liikkumavapautta. Kontrolliin perustuva johtaminen ei ole enää vastaus, vaan toimintaa
on tuettava muulla tavoin. Nykyorganisaatioissa sellainen esimiestoiminta, joka ei tue
osaamisen kehittymistä, ei voi olla enää hyvä johtamistapa, eikä edistä yritysten kilpailukykyä.
Asiantuntijoiden ja osaamisen johtamista kannattaa lähestyä valmentavalla johtamistyylillä.
Tässä tutkimuksessa pyritään saamaan vastauksia siihen, minkälaista valmentava johtaminen on
ja miten asiantuntijoiden osaamisen johtamista käytännössä lähestytään valmentavalla
johtamistyylillä.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on valmentavan johtamisen ja osaamisen johtamisen
teoriat, joista pyrittiin hyödyntämään uusinta kirjallisuutta ja tieteellisiä artikkeleita. Osaamisen
johtamista tarkasteltiin valmentavan esimiehen näkökulmasta esimiehen ja alaisen välisessä
toiminnassa. Esimerkiksi organisaation ulkopuolelta tuleva valmennus rajattiin pois ja
keskityttiin esimiehen ja hänen omien alaisten väliseen suhteeseen. Tämä tutkimus tehtiin
laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin
teemahaastattelua. Haastateltaviksi valikoitui seitsemän esimiestä, joilla oli alaisenaan
asiantuntijatyötä tekeviä henkilöitä. Haastateltavat toimivat kaikki eri organisaatioissa, heistä
viisi toimivat johtajina, ja kaksi vastaajaa olivat esimiehiä. Kaikki haastattelut toteutettiin
kasvokkain tammi – helmikuun aikana 2020. Tällä tutkimuksella haettiin vastauksia suoraan
asian parissa työskenteleviltä asiantuntijoiden esimiehiltä.
Tutkimustulosten perusteella on luotu käytännön kontribuutio, kymmenen kohdan lista siitä,
miten asiantuntijoiden osaamista johdetaan ja kehitetään valmentavalla johtamisotteella.
Lisäksi luotiin tiivistetty kuvio selkeyttämään asiaa. Nämä esitetään johtopäätökset kappaleen
lopussa. Keskeisimpänä nousi esiin hyvän vuorovaikutuksen merkitys valmentavan
johtamisotteen keinona kehittää asiantuntijoiden osaamista. Lopussa on esitetty joitakin
jatkotukimusaiheita. Esimerkiksi näkökulman kääntäminen päinvastoin, tutkia valmentavaa
johtamista asiantuntijaorganisaation asiantuntijoiden näkökulmasta, miten he odottavat
itseään johdettavan tai katsoa valmentavaa johtamista kriittisestä näkökulmasta ja pohtia sen
haasteita.
Osaaminen ja oppiminen ovat nousseet yritysten kilpailukyvyn ja johtamisen ytimeen.
Teollisesta tuotannosta ollaan siirrytty palveluihin ja tietotyöhön, koneiden ja laitteiden
jatkeeksi tarvitaan ihminen, jonka oppimiskyvyn ja luovuuden avulla pystytään tuottamaan
uudenlaisia ratkaisuja eteen tuleviin tilanteisiin. Asiantuntijoiden osaamisen jatkuva
kehittäminen, tavoitteisiin sitoutuminen, työmotivaatio ja työtyytyväisyyden vaaliminen ovat
esimiesten tärkeitä tehtäväalueita. Asiantuntijat tekevät työtään usein itsenäisesti ja odottavat
tiettyä liikkumavapautta. Kontrolliin perustuva johtaminen ei ole enää vastaus, vaan toimintaa
on tuettava muulla tavoin. Nykyorganisaatioissa sellainen esimiestoiminta, joka ei tue
osaamisen kehittymistä, ei voi olla enää hyvä johtamistapa, eikä edistä yritysten kilpailukykyä.
Asiantuntijoiden ja osaamisen johtamista kannattaa lähestyä valmentavalla johtamistyylillä.
Tässä tutkimuksessa pyritään saamaan vastauksia siihen, minkälaista valmentava johtaminen on
ja miten asiantuntijoiden osaamisen johtamista käytännössä lähestytään valmentavalla
johtamistyylillä.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on valmentavan johtamisen ja osaamisen johtamisen
teoriat, joista pyrittiin hyödyntämään uusinta kirjallisuutta ja tieteellisiä artikkeleita. Osaamisen
johtamista tarkasteltiin valmentavan esimiehen näkökulmasta esimiehen ja alaisen välisessä
toiminnassa. Esimerkiksi organisaation ulkopuolelta tuleva valmennus rajattiin pois ja
keskityttiin esimiehen ja hänen omien alaisten väliseen suhteeseen. Tämä tutkimus tehtiin
laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin
teemahaastattelua. Haastateltaviksi valikoitui seitsemän esimiestä, joilla oli alaisenaan
asiantuntijatyötä tekeviä henkilöitä. Haastateltavat toimivat kaikki eri organisaatioissa, heistä
viisi toimivat johtajina, ja kaksi vastaajaa olivat esimiehiä. Kaikki haastattelut toteutettiin
kasvokkain tammi – helmikuun aikana 2020. Tällä tutkimuksella haettiin vastauksia suoraan
asian parissa työskenteleviltä asiantuntijoiden esimiehiltä.
Tutkimustulosten perusteella on luotu käytännön kontribuutio, kymmenen kohdan lista siitä,
miten asiantuntijoiden osaamista johdetaan ja kehitetään valmentavalla johtamisotteella.
Lisäksi luotiin tiivistetty kuvio selkeyttämään asiaa. Nämä esitetään johtopäätökset kappaleen
lopussa. Keskeisimpänä nousi esiin hyvän vuorovaikutuksen merkitys valmentavan
johtamisotteen keinona kehittää asiantuntijoiden osaamista. Lopussa on esitetty joitakin
jatkotukimusaiheita. Esimerkiksi näkökulman kääntäminen päinvastoin, tutkia valmentavaa
johtamista asiantuntijaorganisaation asiantuntijoiden näkökulmasta, miten he odottavat
itseään johdettavan tai katsoa valmentavaa johtamista kriittisestä näkökulmasta ja pohtia sen
haasteita.