Harmaa talous ja ympäristö : Vaikuttaako informaalin sektorin koko kasvihuonekaasupäästöjen määrään?
Lindeberg, Katariina Britta Estelle (2020-04-20)
Lindeberg, Katariina Britta Estelle
20.04.2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020042019491
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020042019491
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan harmaan talouden ja ympäristön suhdetta, joka on jäänyt harmaan talouden monipuolisesta tutkimuksesta huolimatta vähäiselle huomiolle. Tavoitteena on selvittää vaikuttaako harmaan talouden koko kasvihuonekaasupäästöjen määrään. Harmaan talouden uskotaan voivan vaikuttaa ympäristöön kahdella tavalla, joita nimitetään suoraksi ja epäsuoraksi vaikutukseksi. Suora vaikutus perustuu sääntelyn puut-teeseen ja sen ajatellaan lisäävän kasvihuonekaasupäästöjen määrää. Epäsuora vaikutus perustuu pimeän toiminnan usein pieneen kokoon, minkä ajatellaan vähentävän kasvihuo-nekaasupäästöjen määrää. Tutkimuksessa hyödynnetään muun muassa harmaan talouden koon ja kasvihuonekaasupäästöjen määrien vertailua maittain ja sektoreittain. Lisäksi tutki-taan korruption ja instituutioiden roolia. Tutkielmassa hyödynnetään akateemisen kirjalli-suuden ohella laajalti eri viranomaisten ja järjestöjen tuottamia raportteja, kannanottoja ja tilastoja.
Tutkielman empiirisessä osiossa testataan, vaikuttaako informaalin sektorin koko kasvihuo-nekaasupäästöjen määrään. Lisäksi tutkitaan korruption vaikutusta informaalin sektorin koon ja kasvihuonekaasupäästöjen suhteeseen sekä itsenäisenä muuttujana että vuorovaiku-tuksessa harmaan talouden koon kanssa. Tutkittava aineisto on 119 maasta vuosilta 1999 – 2007 kerätty paneeliaineisto, jota analysoidaan kiinteiden vaikutusten mallin avulla. Tulosten luotettavuutta testataan niin osaotosanalyysin kuin vaihtoehtoisen selitettävän muuttujan avulla. Tulosten perusteella informaalin sektorin koon kasvaessa kasvihuonekaasupäästöjen määrä vähenee. Epäsuora vaikutus näyttää siis dominoivan harmaan talouden koon vaiku-tusta kasvihuonekaasupäästöjen määrään. Myös raportointipuutteiden vaikutus otokseen on mahdollista. Korruption vaikutus itsenäisenä muuttujana jää epäselväksi, kuten myös korrup-tion ja harmaan talouden koon yhteisvaikutus.
Lisäksi tutkielmassa tutustutaan ratkaisuihin ilmastonmuutoksen ja harmaan talouden tor-jumiseksi. Näistä selvittämisen arvoiseksi nousee erityisesti vihreä verouudistus, jonka avulla voidaan mahdollisesti saavuttaa päästövähennysten ohella taloudellisen hyvinvoinnin lisään-tymistä.
Tutkimuksen tulosten perusteella instituutioiden vahvistamisesta voi olla hyötyä niin ympä-ristön suojelun kuin harmaan talouden torjunnankin näkökulmasta. Selvittämisen arvoiseksi nousevat myös vihreän verouudistuksen mahdollisuus ja kasvihuonekaasupäästöjen rapor-toinnin ja laskennan arviointi ja kehittäminen.
Tutkielman empiirisessä osiossa testataan, vaikuttaako informaalin sektorin koko kasvihuo-nekaasupäästöjen määrään. Lisäksi tutkitaan korruption vaikutusta informaalin sektorin koon ja kasvihuonekaasupäästöjen suhteeseen sekä itsenäisenä muuttujana että vuorovaiku-tuksessa harmaan talouden koon kanssa. Tutkittava aineisto on 119 maasta vuosilta 1999 – 2007 kerätty paneeliaineisto, jota analysoidaan kiinteiden vaikutusten mallin avulla. Tulosten luotettavuutta testataan niin osaotosanalyysin kuin vaihtoehtoisen selitettävän muuttujan avulla. Tulosten perusteella informaalin sektorin koon kasvaessa kasvihuonekaasupäästöjen määrä vähenee. Epäsuora vaikutus näyttää siis dominoivan harmaan talouden koon vaiku-tusta kasvihuonekaasupäästöjen määrään. Myös raportointipuutteiden vaikutus otokseen on mahdollista. Korruption vaikutus itsenäisenä muuttujana jää epäselväksi, kuten myös korrup-tion ja harmaan talouden koon yhteisvaikutus.
Lisäksi tutkielmassa tutustutaan ratkaisuihin ilmastonmuutoksen ja harmaan talouden tor-jumiseksi. Näistä selvittämisen arvoiseksi nousee erityisesti vihreä verouudistus, jonka avulla voidaan mahdollisesti saavuttaa päästövähennysten ohella taloudellisen hyvinvoinnin lisään-tymistä.
Tutkimuksen tulosten perusteella instituutioiden vahvistamisesta voi olla hyötyä niin ympä-ristön suojelun kuin harmaan talouden torjunnankin näkökulmasta. Selvittämisen arvoiseksi nousevat myös vihreän verouudistuksen mahdollisuus ja kasvihuonekaasupäästöjen rapor-toinnin ja laskennan arviointi ja kehittäminen.