POHJOIS-AMERIKAN VAPAAKAUPPASOPIMUS : Meksikon ja Kanadan taloudellisten indikaattorien vertailu
Niemi, Harri (2020-03-16)
16.03.2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003168259
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003168259
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ:
Tutkielman pyrkimyksenä on vertailla kehittyneen ja kehittyvän maan taloushyötyjä NAFTA-sopimuksessa. Miten Meksiko kehittyvänä maana on hyötynyt talouden ra-kenneuudistuksista ja onko sen etujen mukaista ollut avata talouttaan kansainväliselle kaupankäynnille? Toisena vertailumaana on Kanada, jonka talouden rakenne on hyvin erilainen kuin Meksikon. Kanadalla ja Meksikolla on yhtäläisiä maille tärkeitä teolli-suudenaloja, kuten maatalous ja autoteollisuus. Kanadalla ja Meksikolla on yhteistä myös suuren talousmahdin Yhdysvaltojen sijainti rajanaapurina, ja molemmat maat ovat myös hyvin riippuvaisia naapurinsa taloudenkehityksestä.
NAFTA-vapaakauppasopimuksesta saavutettuja taloudellisia hyötyjä ja haittoja arvi-oidaan perinteisillä talouden kehityksen indikaattoreilla, kuten esimerkiksi bruttokan-santuotteella, maiden välisellä ristikkäiskaupan kehityksellä ja palkkatasolla. Paino-piste vertailuissa on Meksikossa ja Kanadassa. Yhdysvaltojen osuus on vain välillinen. Teoreettisena viitekehyksenä on kansainvälisen kaupan teorioista tunnetuimmat, kuten Ricardon suhteellisen edun teoria ja Heckscher-Ohlin teoria.
NAFTA-vapaakauppasopimuksesta on seurannut Meksikolle ja Kanadalle pääsääntöi-sesti taloudellista hyötyä, jos kasvua mitataan esimerkiksi maiden viennin kasvun määrässä. Sopimuksen haittapuolia maille on ilmaantunut esimerkiksi maataloudessa. Vahva liittolainen Yhdysvallat markkinoineen on lisännyt molempien maiden teolli-suuden vientiä/tuontia sopimuksen voimaantulon jälkeen. Kanadalle Yhdysvallat on ollut pitkäaikainen, luotettava ja suurin kauppakumppani kautta historian. Meksikon talousyhteistyö Yhdysvaltojen kanssa on ollut lähinnä maquilaroda-kokoonpanoteollisuudessa ennen sopimuksen voimaantuloa.
Tutkielman pyrkimyksenä on vertailla kehittyneen ja kehittyvän maan taloushyötyjä NAFTA-sopimuksessa. Miten Meksiko kehittyvänä maana on hyötynyt talouden ra-kenneuudistuksista ja onko sen etujen mukaista ollut avata talouttaan kansainväliselle kaupankäynnille? Toisena vertailumaana on Kanada, jonka talouden rakenne on hyvin erilainen kuin Meksikon. Kanadalla ja Meksikolla on yhtäläisiä maille tärkeitä teolli-suudenaloja, kuten maatalous ja autoteollisuus. Kanadalla ja Meksikolla on yhteistä myös suuren talousmahdin Yhdysvaltojen sijainti rajanaapurina, ja molemmat maat ovat myös hyvin riippuvaisia naapurinsa taloudenkehityksestä.
NAFTA-vapaakauppasopimuksesta saavutettuja taloudellisia hyötyjä ja haittoja arvi-oidaan perinteisillä talouden kehityksen indikaattoreilla, kuten esimerkiksi bruttokan-santuotteella, maiden välisellä ristikkäiskaupan kehityksellä ja palkkatasolla. Paino-piste vertailuissa on Meksikossa ja Kanadassa. Yhdysvaltojen osuus on vain välillinen. Teoreettisena viitekehyksenä on kansainvälisen kaupan teorioista tunnetuimmat, kuten Ricardon suhteellisen edun teoria ja Heckscher-Ohlin teoria.
NAFTA-vapaakauppasopimuksesta on seurannut Meksikolle ja Kanadalle pääsääntöi-sesti taloudellista hyötyä, jos kasvua mitataan esimerkiksi maiden viennin kasvun määrässä. Sopimuksen haittapuolia maille on ilmaantunut esimerkiksi maataloudessa. Vahva liittolainen Yhdysvallat markkinoineen on lisännyt molempien maiden teolli-suuden vientiä/tuontia sopimuksen voimaantulon jälkeen. Kanadalle Yhdysvallat on ollut pitkäaikainen, luotettava ja suurin kauppakumppani kautta historian. Meksikon talousyhteistyö Yhdysvaltojen kanssa on ollut lähinnä maquilaroda-kokoonpanoteollisuudessa ennen sopimuksen voimaantuloa.