Palkitsemisen yhteys henkilöstön työmotivaatioon ja työn merkitys
Piilola, Hanna (2020-04-14)
Piilola, Hanna
14.04.2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020041416472
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020041416472
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on tutkia työntekijöiden työmotivaatiotekijöitä ja heidän kokemaansa työn merkitystä tulospalkkausjärjestelmän toimivuudessa. Tutkimuksessa pyritään tunnistamaan palkitsemisen teemoja ja tekijöitä, jotka työntekijät kokevat merkityksellisiksi, motivoiviksi ja kannustaviksi, sekä kuvaamaan kohdeorganisaation käytettävissä olevien palkitsemistapojen merkitystä työntekijälle. Tutkimus etsii vastauksia sille, millainen merkitys tulospalkkauksella on henkilöstölle, mitkä palkitsemistavat ovat merkitseviä työntekijöille ja miksi, sekä onko aineellisilla ja aineettomilla palkitsemistavoilla eroa työntekijän kokemukseen työn merkitsevyydestä. Tutkimuksen kohdeorganisaatiosta kerätyn empiirisen materiaalin analysointi perustuu teoreettiseen viitekehykseen.
Palkisemisen ja motivaation välistä suhdetta on tutkittu runsaasti niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Työntekijän näkökulmasta suhdetta ei ole juurikaan tutkittu, sillä aiemmat tutkimukset ovat keskittyneet yrityksen näkökulmaan tai yksittäisiin palkitsemistapoihin.
Tutkimus on monimenetelmätutkimus, jossa on kaksi empiiristä osaa. Tutkimuksen ensimmäinen osa suoritettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, jossa perusjoukkona olivat kohdeorganisaation työntekijät. Tutkimuksen toisessa osassa suoritettiin kvalitatiivinen ryhmäteemahaastattelu neljässä ryhmässä. Haastatteluissa haastateltiin kohdeorganisaation esimiehiä ja hallinnon edustajia. Tutkimuksen analyysi perustui näistä kahdesta eri tutkimusosiosta saatuihin tutkimustuloksiin ja johtopäätöksiin.
Tutkimustulokset osoittivat, että työmotivaatio ja työn merkitys ovat henkilökohtainen ja subjektiivinen ilmiö. Kohdeorganisaation henkilökunta arvostaa aineellista palkitsemista eli rahaa ja tulospalkkaa palkitsemismuotona. Aineettomista palkitsemistavoista palaute ja kiitos koetaan kohdeorganisaatiossa tärkeimpinä. Palkitsemisen oikeudenmukaisuus vaikuttaa vahvasti palkitsemistyytyväisyyteen. Kohdeorganisaation palkitsemisjärjestelmän koetaan olevan epäoikeudenmukainen, ja aineettomia palkitsemistapoja tulisi kohdeorganisaatiossa lisätä. Tutkimuksen teoreettinen kontribuutio vahvistaa sitä, että palkitseminen ja tulospalkkaus on organisaation keino sitouttaa, motivoida ja kannustaa työntekijöitä. Palkitseminen on myös keino vaikuttaa työntekijän kokemukseen työn merkitsevyydestä.
Palkisemisen ja motivaation välistä suhdetta on tutkittu runsaasti niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Työntekijän näkökulmasta suhdetta ei ole juurikaan tutkittu, sillä aiemmat tutkimukset ovat keskittyneet yrityksen näkökulmaan tai yksittäisiin palkitsemistapoihin.
Tutkimus on monimenetelmätutkimus, jossa on kaksi empiiristä osaa. Tutkimuksen ensimmäinen osa suoritettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, jossa perusjoukkona olivat kohdeorganisaation työntekijät. Tutkimuksen toisessa osassa suoritettiin kvalitatiivinen ryhmäteemahaastattelu neljässä ryhmässä. Haastatteluissa haastateltiin kohdeorganisaation esimiehiä ja hallinnon edustajia. Tutkimuksen analyysi perustui näistä kahdesta eri tutkimusosiosta saatuihin tutkimustuloksiin ja johtopäätöksiin.
Tutkimustulokset osoittivat, että työmotivaatio ja työn merkitys ovat henkilökohtainen ja subjektiivinen ilmiö. Kohdeorganisaation henkilökunta arvostaa aineellista palkitsemista eli rahaa ja tulospalkkaa palkitsemismuotona. Aineettomista palkitsemistavoista palaute ja kiitos koetaan kohdeorganisaatiossa tärkeimpinä. Palkitsemisen oikeudenmukaisuus vaikuttaa vahvasti palkitsemistyytyväisyyteen. Kohdeorganisaation palkitsemisjärjestelmän koetaan olevan epäoikeudenmukainen, ja aineettomia palkitsemistapoja tulisi kohdeorganisaatiossa lisätä. Tutkimuksen teoreettinen kontribuutio vahvistaa sitä, että palkitseminen ja tulospalkkaus on organisaation keino sitouttaa, motivoida ja kannustaa työntekijöitä. Palkitseminen on myös keino vaikuttaa työntekijän kokemukseen työn merkitsevyydestä.