Evaluating the Usability of the Finnish Translation of NHL 20
Nygård, Mikko (2020-04-13)
Nygård, Mikko
13.04.2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020041315329
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020041315329
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia NHL 20 -pelin suomenkielisen käännöksen käytettävyyttä. Tarkemmin ottaen tutkimus keskittyy pelin alussa esiintyviin pika-asetuksiin, sekä päävalikon pelitiloihin. NHL 20 on jääkiekkosimulaatio, joka on julkaistu syyskuussa 2019. Lähtökohtana tutkimuksessa on selvittää pelin käännöksen mahdolliset ongelmakohdat, sekä kuinka käännöksestä saadaan kohdeyleisölle toimivampi kokonaisuus. Näin ollen käyttäjäkeskeinen kääntäminen on oleellisessa osassa tätä tutkimusta. Yksi käyttäjäkeskeisen kääntämisen keskeisiä työkaluja on heuristinen arviointi, jonka avulla pyritään tutkimaan käännöksen käytettävyyttä. Esimerkiksi yksi heuristiikka voi tutkia käännöstä luettavuuden näkökulmasta.
Heuristinen arviointi koostui tässä tutkimuksessa kuudesta heuristiikasta. Arvioinnin apuna on myös käytetty neliosaista funktioteoriaa. Funktioteorian avulla pystyttiin selvittämään lähdetekstin funktiot sekä tutkimaan, kuinka käännös on onnistunut välittämään lähdetekstin funktion kohdeyleisölle. Teoriaosuudessa on esitetty käyttäjäkeskeisen kääntämisen keskeiset periaatteet, käsitelty käytettävyyttä eri näkökulmista, sekä pohdittu erilaisia käyttäjiä. Lopuksi käännöksen käytettävyyteen liittyviä ongelmakohtia on arvioitu viisiosaisen vakavuusasteikon pohjalta. Vakavuusasteikossa 0 viittaa siihen, että kyseessä ei ole käytettävyysongelmaa, kun taas 4 viittaa siihen, että ongelma on katastrofaalinen.
Tutkimuksessa ei löydetty vakavia käytettävyysongelmia. Kosmeettisia (1) ja pieniä käytettävyysongelmia (2) kuitenkin löytyi. Kosmeettiset ongelmat kohdistuivat lähinnä luettavuuteen ja johdonmukaisuuteen, kun taas pienet käytettävyysongelmat kohdistuivat terminologiaan, sekä luettavuuteen. Monen osa-alueen kohdalla käytettävyyden näkökulmasta ongelmaksi kuitenkin koitui käyttäjien huomioon ottaminen. Mikäli käännökselle olisi suotu tilaa selittää tuntemattomia käsitteitä ja termejä, olisi käännöksen käytettävyys parantunut.
Heuristinen arviointi koostui tässä tutkimuksessa kuudesta heuristiikasta. Arvioinnin apuna on myös käytetty neliosaista funktioteoriaa. Funktioteorian avulla pystyttiin selvittämään lähdetekstin funktiot sekä tutkimaan, kuinka käännös on onnistunut välittämään lähdetekstin funktion kohdeyleisölle. Teoriaosuudessa on esitetty käyttäjäkeskeisen kääntämisen keskeiset periaatteet, käsitelty käytettävyyttä eri näkökulmista, sekä pohdittu erilaisia käyttäjiä. Lopuksi käännöksen käytettävyyteen liittyviä ongelmakohtia on arvioitu viisiosaisen vakavuusasteikon pohjalta. Vakavuusasteikossa 0 viittaa siihen, että kyseessä ei ole käytettävyysongelmaa, kun taas 4 viittaa siihen, että ongelma on katastrofaalinen.
Tutkimuksessa ei löydetty vakavia käytettävyysongelmia. Kosmeettisia (1) ja pieniä käytettävyysongelmia (2) kuitenkin löytyi. Kosmeettiset ongelmat kohdistuivat lähinnä luettavuuteen ja johdonmukaisuuteen, kun taas pienet käytettävyysongelmat kohdistuivat terminologiaan, sekä luettavuuteen. Monen osa-alueen kohdalla käytettävyyden näkökulmasta ongelmaksi kuitenkin koitui käyttäjien huomioon ottaminen. Mikäli käännökselle olisi suotu tilaa selittää tuntemattomia käsitteitä ja termejä, olisi käännöksen käytettävyys parantunut.