Translating Cards against Humanity for Finnish Users : What Should Be Taken into Consideration?
Aranko, Iisa Aino Erika (2020-04-13)
Aranko, Iisa Aino Erika
13.04.2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020041315330
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020041315330
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tavoitteena oli kääntää poliittisesti epäkorrekti korttipeli nimeltä Cards against Humanity siten, että suomenkielinen versio olisi mahdollisimman käytettävä ja hauska. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tutkielmassa hyödynnettiin Tytti Suojasen, Kaisa Koskisen ja Tiina Tuomisen luomaa käyttäjäkeskeinen kääntämisen teoriaa (UCT) ja sen tarjoamia työkaluja, kuten mentaalimalleja ja heuristista arviointia. Lisäksi hyödynnettiin lingvistiikan sekä huumorin ja kulttuurin kääntämisen tutkimuskirjallisuutta. Tutkielman hypoteesi oli, että mitä paremmin käännöstyössä huomioidaan pelin tulevat käyttäjät ja tutkimuskirjallisuus, sitä parempi käännöksestä tulee.
Käytettävyyden ja hauskuuden arvioimiseksi tehtiin käytettävyystutkimus, joka suoritettiin testipelien ja kyselylomakkeiden avulla. Tutkimukseen osallistui 42 henkilöä, jotka pelattuaan suomennettua peliä vastasivat taustatietokysymyksiin ja arvioivat mm. korttien käytettävyyttä ja ymmärrettävyyttä, kieltä, hauskuutta, loukkaavuutta ja kokonaisuutta. Kyselylomakkeiden tuottama aineisto analysoitiin kvantitatiivisesti ja kvalitatiivisesti, ja lopuksi aineisto arvoitiin heuristisesti.
Tutkimuksen mukaan käännös onnistui käytettävyyden ja hauskuuden tavoitteissaan, ja ennakko-oletuksen mukaisesti tulevien käyttäjien profiloinnilla ja tutkimuskirjallisuuteen tukeutumisella oli positiivinen vaikutus käännöksen laatuun. Käännöksen suurimmat ongelmat liittyivät korttien kokoon ja määrään, sekä sanojen tunnistukseen ja korttien yhteensopivuuteen. Nämä ongelmat olisi olleet todennäköisesti vältettävissä seuraamalla UCT-teoriaa kokonaisvaltaisemmin.
Käytettävyyden ja hauskuuden arvioimiseksi tehtiin käytettävyystutkimus, joka suoritettiin testipelien ja kyselylomakkeiden avulla. Tutkimukseen osallistui 42 henkilöä, jotka pelattuaan suomennettua peliä vastasivat taustatietokysymyksiin ja arvioivat mm. korttien käytettävyyttä ja ymmärrettävyyttä, kieltä, hauskuutta, loukkaavuutta ja kokonaisuutta. Kyselylomakkeiden tuottama aineisto analysoitiin kvantitatiivisesti ja kvalitatiivisesti, ja lopuksi aineisto arvoitiin heuristisesti.
Tutkimuksen mukaan käännös onnistui käytettävyyden ja hauskuuden tavoitteissaan, ja ennakko-oletuksen mukaisesti tulevien käyttäjien profiloinnilla ja tutkimuskirjallisuuteen tukeutumisella oli positiivinen vaikutus käännöksen laatuun. Käännöksen suurimmat ongelmat liittyivät korttien kokoon ja määrään, sekä sanojen tunnistukseen ja korttien yhteensopivuuteen. Nämä ongelmat olisi olleet todennäköisesti vältettävissä seuraamalla UCT-teoriaa kokonaisvaltaisemmin.