Ilmasto kunnan päätöksentekoprosessissa : Ilmastoaloitteet valmisteluvallan kohteena Helsingin kaupungissa
Itämäki, Heta (2020-03-29)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003299587
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003299587
Tiivistelmä
Aikamme suurimmaksi uhaksi kuvattu ilmastonmuutos edellyttää laajoja yhteiskunnallisia muutoksia kaikilta yhteiskunnan toimijoilta. Siksi ilmastonmuutoksen hallinnan tulee olla olennainen osa kaikkea nykypäivän poliittista toimintaa. Siirtyminen kestävämpään yhteiskuntaan ei kuitenkaan tapahdu itsestään, eikä asennemuutokset riitä muuttamaan käytännön toimintaa. Paikallisen politiikan muotoilijoina suomalaiset kunnat ovat avainasemassa kansainvälisten sitoumusten ja kansallisten ilmastotavoitteiden toteuttamisessa.
Ilmastonmuutoksen etenemistä ja sen aiheuttamia vaikutuksia on vaikea ennustaa. Lisäksi tämän päivän ilmastotekojen tai tekemättä jättämisen vaikutukset näkyvät vasta myöhemmin. On ratkaisevaa, miten ilmastotietoa käytetään päätöksentekoprosesseissa – vai käytetäänkö lainkaan. Kunnan poliittisessa päätöksentekoprosessissa avainasemaan nousee asioiden valmisteluvaihe, jossa tavoitteena on selvittää eri vaihtoehtoja ja arvioida niiden yhteiskunnallisia seurauksia tietyssä kontekstissa. Kyse on yhteiskunnallisiksi kysymyksiksi tulkittujen asioiden merkityskamppailusta ja siitä, avautuvatko politiikkaprosessit ilmastonäkökulmalle.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten ilmasto tulisi nykykäsityksen mukaan huomioida kunnan päätöksentekoprosessissa yhteiskunnallisesti vaikuttavan ilmastopolitiikan toteuttamiseksi. Muutos edellyttää ainakin strategista tavoitteellisuutta ja kunnan toiminnan uudelleenjäsentelyä. Ajattelutapoja ja vanhoja toimintamalleja on kyseenalaistettava, jotta ilmasto voidaan onnistuneesti integroida osaksi kaikkea päätöksentekoa. Tunnistamalla kuntaorganisaation systeemisiä haasteita ja hallinnon siiloja, voidaan jatkossa tietoisesti pyrkiä välttämään näitä vaaranpaikkoja.
Tapaustutkimus Helsingin kaupungin valtuustoaloitteiden valmisteluvaiheesta on kuvaus poliittiseen päätöksentekoprosessiin liittyvistä käytännön haasteista. Tutkimus osoittaa, että hallinnon siilorajat osaltaan vaikeuttavat ilmastonäkökulman integroimista päätöksentekoon. Ilmaston pudotessa hallinnon siiloihin, myös tiedolla johtaminen vaikeutuu. Tällöin politiikkaprosessit pysyvät suljettuina ja voidaan pohtia, missä määrin ilmasto oikeastaan on edes politisoitunut. Kehittämishaasteista huolimatta, ilmastopolitiikan valtavirtaistaminen Helsingin kaupungissa on käynnistynyt, vaikka se vaatii pitkäjänteistä ja tulevaisuusorientoitunutta työtä vielä pitkään.
Ilmastonmuutoksen etenemistä ja sen aiheuttamia vaikutuksia on vaikea ennustaa. Lisäksi tämän päivän ilmastotekojen tai tekemättä jättämisen vaikutukset näkyvät vasta myöhemmin. On ratkaisevaa, miten ilmastotietoa käytetään päätöksentekoprosesseissa – vai käytetäänkö lainkaan. Kunnan poliittisessa päätöksentekoprosessissa avainasemaan nousee asioiden valmisteluvaihe, jossa tavoitteena on selvittää eri vaihtoehtoja ja arvioida niiden yhteiskunnallisia seurauksia tietyssä kontekstissa. Kyse on yhteiskunnallisiksi kysymyksiksi tulkittujen asioiden merkityskamppailusta ja siitä, avautuvatko politiikkaprosessit ilmastonäkökulmalle.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten ilmasto tulisi nykykäsityksen mukaan huomioida kunnan päätöksentekoprosessissa yhteiskunnallisesti vaikuttavan ilmastopolitiikan toteuttamiseksi. Muutos edellyttää ainakin strategista tavoitteellisuutta ja kunnan toiminnan uudelleenjäsentelyä. Ajattelutapoja ja vanhoja toimintamalleja on kyseenalaistettava, jotta ilmasto voidaan onnistuneesti integroida osaksi kaikkea päätöksentekoa. Tunnistamalla kuntaorganisaation systeemisiä haasteita ja hallinnon siiloja, voidaan jatkossa tietoisesti pyrkiä välttämään näitä vaaranpaikkoja.
Tapaustutkimus Helsingin kaupungin valtuustoaloitteiden valmisteluvaiheesta on kuvaus poliittiseen päätöksentekoprosessiin liittyvistä käytännön haasteista. Tutkimus osoittaa, että hallinnon siilorajat osaltaan vaikeuttavat ilmastonäkökulman integroimista päätöksentekoon. Ilmaston pudotessa hallinnon siiloihin, myös tiedolla johtaminen vaikeutuu. Tällöin politiikkaprosessit pysyvät suljettuina ja voidaan pohtia, missä määrin ilmasto oikeastaan on edes politisoitunut. Kehittämishaasteista huolimatta, ilmastopolitiikan valtavirtaistaminen Helsingin kaupungissa on käynnistynyt, vaikka se vaatii pitkäjänteistä ja tulevaisuusorientoitunutta työtä vielä pitkään.