Comparing business models of Finnish golf communities

Abstract

This master’s thesis will be conducted as an assignment from Finnish golf Union and will discuss about the topic of developing businesses of Finnish golf course communities. Each course in Finland is an independent actor in the golf business sector and the union is the highest organization to control the mutual agreements and rules. Objective in the study concentrates on analyzing business models of chosen Finnish golf course operators and to find out similarities or specialties in terms of conducting successful golf course business operations. The thesis takes advantage of the survey results from Players 1st survey, which was provided confidentially by Finnish golf union. From the results, the successful golf courses were revealed with the most points in member and visitor satisfaction rates in NPS rate meter to be further analyzed. Thus, the empirical part was conducted in a form of multiple case study, to research business model of each selected golf course operator.

The research examines business model literature and additionally analyzes more closely the pieces within the entity. Nevertheless, discussion about the topic among authors is seemingly fruitful, there prevails a contradiction about the business model definition. Literature review discusses about the frameworks from various author among the industry and focuses on the selected framework to open up the business model concept more thoroughly.

Tämä opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona Suomen Golf liitolle ja heidän ohjeistuksensa mukaan tulee käsittelemään ja tarjoamaan kehitysehdotuksia Suomalaisille golf yhteisöille paremman liiketoiminnan suorittamiseen. Työn tarkoitus on keskittyä analysoimaan valittujen golf yhteisöjen liiketoimintamalleja ja löytää yhteisiä tai yksittäisiä hyviä käytäntöjä, joita menestyvät kentät käyttävät edukseen. Tutkielmassa käytetään Suomen Golf Liitolta saatuja Pelaaja Ensin kyselyn tuloksia, joiden perusteella myöhemmin haastateltavat kentät myös todettiin. Kyselytyökalu on NPS perusteinen kyselyalusta, joka mittaa pelaajarymien suosittelu halukkuutta eri osa-alueittain jäsen, vieras sekä yritysvieraiden suhteen. Empiirinen osuus toteutettiin käyttäen hyväksi monitapaustutkimusta, jossa viiden eri kentän liiketoimintamallia analysoitiin erillisenä tapauksena.

Teoria-osuus käsittelee liiketoimintamalli kirjallisuutta yleisesti sekä paneutumalla liiketoimintamallin eri osa-alueisiin. Kuten kirjallisuus katsauksessa tullaan huomaamaan, tutkijoiden välinen diskurssi liiketoimintamallista on monivivahteista eikä yhtenäistä määritelmää käsitteestä ole edelleenkään pystytty hyväksyttämään. Tutkielma käy läpi eri tutkijoiden määritelmiä liiketoimintamallista erinäisissä konteksteissa sekä pureutuu malleihin joita tutkijat ovat laatineet omien tutkimusalueidensa pohjalta. Kuitenkin, Liiketoimintamalli kokonaisuus jonka Osterwalder & Pigneur (2010) ovat luoneet konseptiksiksi jota yritykset voivat käyttää hyödykseen tunnistamaan ongelmia ja kehittämään liiketoimintaansa, on valittu demonstroimaan tapaa jolla liiketoimintamalli voidaan purkaa osiin. Tämä kyseinen malli jakaa liiketoimintamallin yhdeksaan osa-alueeseen, joiden vuorovaikutussuhde toisiinsa luo kokonaisuuden. Osat tullaan käymään kohta kohdalta läpi, joihin on lisätty myös muiden alan tutkijoiden tulkintoja kustakin osa-alueesta.

Työn loppuosissa pyritään yhdistämään teorista saatua tietoa ja malleja käytäntöön. Lopputuloksena, kunkin analysoitavan kentän liiketoimintamalli on jaettu neljään keskeiseen osa-alueeseen; asiakas segementteihin, arvolupauksiin, organisaatio ja hallinto rakenteseen, sekä taloudellisiin aspekteihin. Liiketoimintamallin purkaminen osiin edesauttoi parhaiden käytäntöjen löytämisessa. Myös Pelaaja ensin kyselyn rooli oli suuri empiirisessa osiossa, sillä tulosten avulla pystyttiin osoittamaan eri asiakasryhmien vaikutustekijät suositteluhalukkuuteen ja todettiin että ryhmien välillä vallitsee eroavaisuuksia vaikutustekijöiden suhteen.

Empiirinen osio esittelee nämä identifioidut käytännöt taulukkoina asiakas segmenttien, arvolupausten ja organisaatio ja hallinto rakenne kappaleiden jälkeen. Loppuyhteenvedossa keskustellaan näiden osa-aluieden lisäksi golfin nykytilasta ja tulevaisuuden näkyvistä, jotka haastatteluista saadun tiedon perusteella, todettiin olevan muuttamassa. Lopuksi tarjotaan vielä ohjeita tämän työn käytännölliseen hyödyntämiseen ja käydään läpi muutamia rajauksia jotka rajoittivat tämän työn vain kattamaan tiettyä tutkimusalaa.