Suomen Punaisen Ristin tsunami-tiedotteisiin kirjoittuvat mielikuvat, Prosessit ja vuorovaikutus kielen keinoina
Johde, Anni (2006)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tarkastelen tutkielmassani Suomen Punaisen Ristin tiedotteiden kieltä. Tiedotteet käsittelevät tapaninpäivänä 2004 tapahtunutta Aasian hyökyaaltokatastrofia, ja ne on julkaistu järjestön verkkosivuilla Aasia-keräyksen aikana heti onnettomuuden jälkeen. Tiedotteita on 38 kappaletta.
Tavoitteeni on selvittää, millaisia mielikuvia ja näkemyksiä Suomen Punaisen Ristin tiedotteisiin kirjoittuu. Keskityn erityisesti tarkastelemaan, millaisena tekstit kuvaavat itse järjestöä ja sen toimintaa katastrofin selvittämiseksi. Tutkin myös uhreista ja olosuhteista esitettyjä näkemyksiä. Alatavoitteeni on verrata teksteihin kirjoittuvia mielikuvia Suomen Punaisen Ristin tavoitemielikuviin. Käytän pääasiassa kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, joten analyysini on sekä kuvailevaa että tulkitsevaa. Kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käytän kvalitatiivisen tarkastelun työkaluna.
Tutkimukseni teoreettinen viitekehys on kriittinen diskurssianalyysi, ja aineistoa analysoin systeemis-funktionaalisen kieliopin avulla. Tarkastelen kielen ideationaalista ja interpersoonaista metafunktiota, eli kuinka kieli kuvaa maailmaa ja kuinka kieli toimii vuorovaikutuskeinona. Interpersoonaisten metaforien tutkimuksella selvitän teksteihin kirjoittuvia subjektiivisia näkemyksiä ja asenteita.
Tsunami-tiedotteissa Suomen Punaisen Ristin järjestölle kirjoittuu ahkera ja toimelias mielikuva. Tekstien mukaan järjestöllä on runsaasti voimavaroja toimia katastrofin hyväksi, mikä tekee siitä hyvin tärkeän kuuloisen. Järjestö näyttäytyy tiedotteissa vahvana ja tyynenä toimijana, myös melko etäisenä ja kovana. Uhrit ovat tsunami-tiedotteiden perusteella puolestaan kärsiviä ja lohduttomia. He jäävät tekstissä järjestön toiminnan kohteiksi ja usein sivulauseisiin, sillä pääosassa on aina Suomen Punainen Risti. Katastrofiolosuhteet ovat hankalat ja tekstit osoittava turhautunutta asennetta vaikeaa ympäristöä ja suurta työmäärää kohtaan. Järjestön tavoitemielikuvista toteutuvat tsunami-tiedotteissa parhaiten aktiivisuus, luotettavuus ja osaavuus. Heikoiten toteutuivat läheisyys, yhtenäisyys ja rohkeus.
Tavoitteeni on selvittää, millaisia mielikuvia ja näkemyksiä Suomen Punaisen Ristin tiedotteisiin kirjoittuu. Keskityn erityisesti tarkastelemaan, millaisena tekstit kuvaavat itse järjestöä ja sen toimintaa katastrofin selvittämiseksi. Tutkin myös uhreista ja olosuhteista esitettyjä näkemyksiä. Alatavoitteeni on verrata teksteihin kirjoittuvia mielikuvia Suomen Punaisen Ristin tavoitemielikuviin. Käytän pääasiassa kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, joten analyysini on sekä kuvailevaa että tulkitsevaa. Kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käytän kvalitatiivisen tarkastelun työkaluna.
Tutkimukseni teoreettinen viitekehys on kriittinen diskurssianalyysi, ja aineistoa analysoin systeemis-funktionaalisen kieliopin avulla. Tarkastelen kielen ideationaalista ja interpersoonaista metafunktiota, eli kuinka kieli kuvaa maailmaa ja kuinka kieli toimii vuorovaikutuskeinona. Interpersoonaisten metaforien tutkimuksella selvitän teksteihin kirjoittuvia subjektiivisia näkemyksiä ja asenteita.
Tsunami-tiedotteissa Suomen Punaisen Ristin järjestölle kirjoittuu ahkera ja toimelias mielikuva. Tekstien mukaan järjestöllä on runsaasti voimavaroja toimia katastrofin hyväksi, mikä tekee siitä hyvin tärkeän kuuloisen. Järjestö näyttäytyy tiedotteissa vahvana ja tyynenä toimijana, myös melko etäisenä ja kovana. Uhrit ovat tsunami-tiedotteiden perusteella puolestaan kärsiviä ja lohduttomia. He jäävät tekstissä järjestön toiminnan kohteiksi ja usein sivulauseisiin, sillä pääosassa on aina Suomen Punainen Risti. Katastrofiolosuhteet ovat hankalat ja tekstit osoittava turhautunutta asennetta vaikeaa ympäristöä ja suurta työmäärää kohtaan. Järjestön tavoitemielikuvista toteutuvat tsunami-tiedotteissa parhaiten aktiivisuus, luotettavuus ja osaavuus. Heikoiten toteutuivat läheisyys, yhtenäisyys ja rohkeus.