Brändipääoma elämystuotteen kontekstissa: Case Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri
Honkaharju, Kaisa Jaana Maria (2020-01-24)
24.01.2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202001243383
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202001243383
Tiivistelmä
Tutkimuksen aloittaa johdanto, jossa kerrotaan lyhyesti tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet sekä esitellään pääkäsitteet. Tutkimuksen tarkoituksena on analysoida brändipääomaa elämystuotteen kontekstissa. Tarkoitukseen päästään analysoimalla case organisaation brändipääoman arvo sekä tekemällä analysoinnin jälkeen johtopäätökset ja kehitysehdotukset
Toisessa luvussa esitellään tutkimuksen teoreettinen tutkimuskehys. Tutkimuksien teoreettisena pohjana kulkevat brändi- sekä elämystuotannon kirjallisuus. Luvussa esitellään tarkemmin avainsanojen merkitystä yleisesti kuin myös niiden tarkoitusta tutkimuksen kannalta. Kirjallisuus koostuu pääosin englannin kielisistä alan artikkeleista sekä alan opetusaineistosta. Eri alojen teoriapohjat yhdistetään lopuksi, jotta tutkimuksessa luodaan uudenlaista näkökulmaa viitekehyksen alaisuuteen.
Kolmannessa kappaleessa katsotaan tutkimusmetodologia. Tutkimus on deskriptiivinen eli kuvaileva tutkimus. Aineistonkeruu toteutettiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella case organisaation, eli Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin kahdessa eri konsertissa. Kyselylomake edusti tilastollista tutkimusmenetelmää Likertin asteikolla ja kyselylomakkeen tarkoituksena oli vastata kysymykseen; millainen.
Neljännessä kappaleessa analysoidaan tutkimustulokset, jolloin saadaan selville kamariorkesterin brändipääoman heikkoudet ja vahvuudet. Analysointi vastaa selvästi koko työn tutkimustarkoitusta, jossa pääfokus liikkuu brändipääoman elementtien kartoitusta elämystuotteesta. Analysoinnin jälkeen tehtiin johtopäätökset, jotka auttoivat selkeyttämään Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin brändipääoman arvoa. Tutkimus päättyi kehitysehdotuksiin, jotka tulevaisuudessa vahvistavat organisaation asemoitumista kulttuuritoimijana sekä edesauttavat toimivien toimintatapojen löytymistä.
Toisessa luvussa esitellään tutkimuksen teoreettinen tutkimuskehys. Tutkimuksien teoreettisena pohjana kulkevat brändi- sekä elämystuotannon kirjallisuus. Luvussa esitellään tarkemmin avainsanojen merkitystä yleisesti kuin myös niiden tarkoitusta tutkimuksen kannalta. Kirjallisuus koostuu pääosin englannin kielisistä alan artikkeleista sekä alan opetusaineistosta. Eri alojen teoriapohjat yhdistetään lopuksi, jotta tutkimuksessa luodaan uudenlaista näkökulmaa viitekehyksen alaisuuteen.
Kolmannessa kappaleessa katsotaan tutkimusmetodologia. Tutkimus on deskriptiivinen eli kuvaileva tutkimus. Aineistonkeruu toteutettiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella case organisaation, eli Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin kahdessa eri konsertissa. Kyselylomake edusti tilastollista tutkimusmenetelmää Likertin asteikolla ja kyselylomakkeen tarkoituksena oli vastata kysymykseen; millainen.
Neljännessä kappaleessa analysoidaan tutkimustulokset, jolloin saadaan selville kamariorkesterin brändipääoman heikkoudet ja vahvuudet. Analysointi vastaa selvästi koko työn tutkimustarkoitusta, jossa pääfokus liikkuu brändipääoman elementtien kartoitusta elämystuotteesta. Analysoinnin jälkeen tehtiin johtopäätökset, jotka auttoivat selkeyttämään Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin brändipääoman arvoa. Tutkimus päättyi kehitysehdotuksiin, jotka tulevaisuudessa vahvistavat organisaation asemoitumista kulttuuritoimijana sekä edesauttavat toimivien toimintatapojen löytymistä.