Turning Points of Food/Waste : Tracing Actors, Relations and Practice-networks in a Retail Setting

Abstract

The purpose of the research is to build a systemic perspective on the network of food turning into waste in a retail setting. Approximately one third of the food produced for consumption is wasted each year. This is ecologically, economically and socially unsustainable and action must be taken in order to reduce the amount of food waste along the food chain. To address this problem, this study follows the empirical case of bread and bakery products, to develop an in-depth understanding on how food may – or may not – turn into waste. Further, the research increases our theoretical understanding about practising actor-network theory, as it introduces a novel approach on actor-network theory-based practice research. The research includes three peer-reviewed articles.

Building on actor-network theory, the first two articles open up two different perspectives on food waste in retailing. The first article analyses food waste in retailing through the concept of gluttony and how food waste evolves out of relations. The second article analyses distributed agency in food waste by focusing on how non-human actors participate in the production and/or reduction of food waste in retailing. Based on these articles, the conceptual nature of food waste is analysed. Further, principles for carrying out actor-network theory-based empirical research are developed.

The third article explores the possibility of widening and redirecting the scope of practice research, based on the sociomaterial approach of actor-network theory. Bridging actor-network theory and practice theory, a sociomaterial practice-network approach is introduced.

When it comes to managerial and social implications, the research helps to understand how the formation of food waste (in a retail setting) could be reduced. Attention is directed at managing potential food waste.

Tämän tutkimuksen tarkoitus on rakentaa systeeminen kuva ruokahävikistä vähittäiskaupan kontekstissa. Arviolta kolmasosa ruoasta päätyy hävikiksi. Tämä on niin ekologisesti, taloudellisesti kuin sosiaalisestikin kestämätöntä. Tarvitsemme välittömiä toimia, jotta ruokahävikin määrää ruokaketjussa saadaan vähennettyä. Tutkimus vastaa haasteeseen keskittymällä leipä- ja leipomotuotteisiin ja tuottamalla syvällistä ymmärrystä siitä, kuinka ruoasta tulee – tai ei tule – hävikkiä vähittäiskaupan kontekstissa. Samalla tutkimus lisää ymmärrystä toimijaverkkoteoriatutkimuksesta ja esittelee uuden, toimijaverkkoteoriaan perustuvan lähestymistavan käytänteiden tutkimukselle. Tutkimus sisältää kolme vertaisarvioitua tutkimusartikkelia.

Rakentuen toimijaverkkoteorialle kaksi ensimmäistä artikkelia avaavat kaksi erilaista näkymää ruokahävikkiin vähittäiskaupassa. Ensimmäinen artikkeli analysoi kaupan ruokahävikkiä ylensyönnin käsitteen kautta ja tarkastelee kuinka hävikki syntyy suhteissa. Toinen artikkeli analysoi ruokahävikkiä jaetun toimijuuden kautta. Artikkeli tuo esiin kuinka ei-inhimilliset toimijat ottavat osaa ruokahävikin syntyyn ja/tai vähenemiseen vähittäiskaupassa. Näiden tutkimusten pohjalta tarkastellaan ruokahävikin konseptuaalista luonnetta ja laatua. Lisäksi rakennetaan periaatteet toimijaverkkoteoriaan perustuvalle empiiriselle tutkimukselle.

Kolmas tutkimusartikkeli käsittelee mahdollisuutta laajentaa ja uudelleensuunnata käytäntötutkimusta sosiomateriaalisen toimijaverkkoteorian avulla. Toimijaverkkoteoriaa ja käytäntöteoriaa yhdistämällä luodaan sosiomateriaalinen, käytäntöverkkoihin perustuva lähestymistapa.

Johtamisen ja yhteiskunnan näkökulmasta tutkimus auttaa ymmärtämään ruokahävikin syntyä (vähittäiskaupassa). Huomio kiinnitetään potentiaalisen ruokahävikin johtamiseen.