Corporate governancen vaikutus operatiiviseen tuloksenjärjestelyyn

Abstract

Yhtiöiden johdossa toimivilla henkilöillä on useita erilaisia motiiveja saada yhtiön tulos näyttämään tietynlaiselta. Syynä voivat olla esimerkiksi johdon palkitsemisjärjestelmät, verotus tai vaikka lainojen kovenantit, jotka asettavat kovat vaatimukset yhtiön tuloksille. Yhtiön tulokseen voidaan vaikuttaa pääsääntöisesti kahdella eri tavalla, jos normaalia liiketoimintaa ei oteta huomioon. Tuloksenjärjestely onnistuu kirjanpidollisin keinoin tai puuttumalla yhtiön operatiiviseen toimintaan. Näitä tuloksenjärjestelyn keinoja voidaan tutkimusten mukaan taas hillitä erilaisilla kontrollimenetelmillä. Yksi sellaisista on corporate governance-toiminto. Tässä tutkimuksessa selvitetään corporate governancen kykyä hillitä yhtiössä toteutettua operatiivista tuloksenjärjestelyä.

Corporate governancen toteutumista selvitetään suomalaisille pörssiyhtiöille kohdennetun Arvopaperimarkkinayhdistyksen julkaiseman Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin avulla. Tarkastelussa on kaksi hallituksen ominaisuutta; hallituksen riippumattomuus ja hallituksen jäsenten määrä. Operatiivista tuloksenjärjestelyä mitataan Roychowdhuryn (2006) luomalla mallilla, joka pyrkii tunnistamaan ja mittaamaan operatiivisen tuloksenjärjestelyn liiketoiminnan kassavirrasta, tuotantokustannuksista ja harkinnanvaraisista eristä. Tutkimuksen kohteena on Nasdaq Helsinki OMX-listalla olevat yhtiöt, joiden kotipaikka on Suomessa.

Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että operatiivisen tuloksenjärjestelyn ja corporate governancen välillä ei ole yhteyttä, kun corporate governancea mitataan hallituksen riippumattomuuden ja hallituksen jäsenmäärän perusteella. Muualla tehdystä aikaisemmasta tutkimuksesta poikkeavaan tulokseen voi olla useita syitä, joita käsitellään tuloksen analysoinnin yhteydessä.