Kaupunki siistiksi hankkeella: Tapausesimerkkinä Vaasan kaupungin teknisen toimen siivousprojekti
Jakobsson, Henrika (2006)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Projektihallinto on yleistynyt uusien asioiden käynnistämisen toimintatapana kunnallishallinnossa. Vaasan kaupungin tekninen toimi käynnisti keväällä 2003 verkostomaisesti toimivan siivousprojektin, joka oli osa VISIO 2030-projektia. Projektiin kutsuttiin mukaan myös Vaasan kaupungin teknisen toimen ulkopuolisia organisaatioita. Siivousprojektin tavoitteena oli luoda prosessi, joka pitäisi kaupungin siistinä jatkossakin. Kuntalaisia aktivoitiin projektiin mukaan kampanjalla, jossa hyödynnettiin Roskaliikkeen ideaa. ”Pidä Vaasa siistinä, poimi roska päivässä”.
Teoreettinen viitekehys muodostuu kuntalaisten osallistumisen, vaikuttamisen ja verkostojen määrittämisestä sekä projekti- ja ympäristöhallinnosta kunnassa. Kuntalaisten osallistumistapoja kehitetään, jotta kuntalaiset saataisiin mukaan päättämään yhteisistä asioista ja sitoutumaan kuntayhteisöön. Tämän työn kannalta kuntalaisten roolia pohditaan kuntayhteisön jäseninä, johon kuuluvat vastuullisuus ympäristöstä ja oman asuinalueen viihtyisyydestä. Kuntalaisten osallistumiseen liittyy kestävän kehityksen ajatusmalli, joka kehottaa vastuulliseen käyttäytymiseen ja ympäristöystävälliseen asenteeseen.
Empiirisenä tutkimusongelmana on tarkastella Vaasan kaupungin teknisen toimen verkoston muodostamista ja toimijoiden välisiä suhteita ja vuorovaikutusta. Menetelmänä sovelletaan tähän tarkoitukseen verkostoanalyysiä. Aineistona empiirisessä osassa on projektiin osallistuneiden haastattelut. Haastatteluja oli yhdeksän, haastateltavia 11. Teknisen toimen viranhaltijoista haastateltiin teknistä apulaiskaupunginjohtajaa, talouspäällikköä, kehitysjohtajaa ja pr-assistenttia. Kaupungin ulkopuolisista organisaatioista haastateltiin McDonaldsin yrittäjä/omistajaa, Jupiter-säätiön toimitusjohtajaa ja myymäläpäällikköä sekä Teeriniemen koululta kahta koulunkäyntiavustajaa.
Projektin aikana rakennettiin vuorovaikutussuhteet eri kaupungin ulkopuolisiin organisaatioihin ja verkosto on nyt valmiina jatkoa ajatellen. Verkosto oli rakenteeltaan löyhä koordinoiva verkosto. Vuorovaikutussuhteet olivat vähemmän muodolliset, virallisia sopimuksia yhteistyöstä ei ollut vaan osallistuminen oli vapaaehtoista. Asukasyhdistyksillä oli vahva rooli verkostossa. Projektin olennaiseksi anniksi esitettiinkin teknisen toimen ja asukasyhdistysten yhteistyön lujittuminen. Yhteistyön kannalta ongelmia verkoston rakentamisessa oli enemmän teknisen toimen hallinnonalojen sisällä kuin suhteessa ulkopuolisiin toimijoihin. Haastatteluaineiston perusteella projektihallinto sopii hyvin kuntasektorille uusien asioiden käynnistäjänä. Siivousprojektin kannalta ongelmana oli sen loppuminen yhteen kesään.
Katugallupkysely kampanjan tunnettavuudesta tehtiin Vaasan keskustassa joulukuussa 2004. Enemmistö 74 prosenttia vastaajista tunnisti kampanjan, vaikkakin vähemmistö arvioi sen vaikuttaneen omaan käyttäytymiseen. Enemmistö kuitenkin piti kampanjaa melko onnistuneena ideana. Asenteet eivät kuitenkaan muutu yhdessä kesässä. Kuntalaiset ja toimijat eivät antaneet yksiselitteistä vastausta, siistiytyikö Vaasa, mutta enemmistö oli sitä mieltä, että suunta on oikea ja myös kuntalaisilla on vastuu asuinalueensa siisteydestä.
Teoreettinen viitekehys muodostuu kuntalaisten osallistumisen, vaikuttamisen ja verkostojen määrittämisestä sekä projekti- ja ympäristöhallinnosta kunnassa. Kuntalaisten osallistumistapoja kehitetään, jotta kuntalaiset saataisiin mukaan päättämään yhteisistä asioista ja sitoutumaan kuntayhteisöön. Tämän työn kannalta kuntalaisten roolia pohditaan kuntayhteisön jäseninä, johon kuuluvat vastuullisuus ympäristöstä ja oman asuinalueen viihtyisyydestä. Kuntalaisten osallistumiseen liittyy kestävän kehityksen ajatusmalli, joka kehottaa vastuulliseen käyttäytymiseen ja ympäristöystävälliseen asenteeseen.
Empiirisenä tutkimusongelmana on tarkastella Vaasan kaupungin teknisen toimen verkoston muodostamista ja toimijoiden välisiä suhteita ja vuorovaikutusta. Menetelmänä sovelletaan tähän tarkoitukseen verkostoanalyysiä. Aineistona empiirisessä osassa on projektiin osallistuneiden haastattelut. Haastatteluja oli yhdeksän, haastateltavia 11. Teknisen toimen viranhaltijoista haastateltiin teknistä apulaiskaupunginjohtajaa, talouspäällikköä, kehitysjohtajaa ja pr-assistenttia. Kaupungin ulkopuolisista organisaatioista haastateltiin McDonaldsin yrittäjä/omistajaa, Jupiter-säätiön toimitusjohtajaa ja myymäläpäällikköä sekä Teeriniemen koululta kahta koulunkäyntiavustajaa.
Projektin aikana rakennettiin vuorovaikutussuhteet eri kaupungin ulkopuolisiin organisaatioihin ja verkosto on nyt valmiina jatkoa ajatellen. Verkosto oli rakenteeltaan löyhä koordinoiva verkosto. Vuorovaikutussuhteet olivat vähemmän muodolliset, virallisia sopimuksia yhteistyöstä ei ollut vaan osallistuminen oli vapaaehtoista. Asukasyhdistyksillä oli vahva rooli verkostossa. Projektin olennaiseksi anniksi esitettiinkin teknisen toimen ja asukasyhdistysten yhteistyön lujittuminen. Yhteistyön kannalta ongelmia verkoston rakentamisessa oli enemmän teknisen toimen hallinnonalojen sisällä kuin suhteessa ulkopuolisiin toimijoihin. Haastatteluaineiston perusteella projektihallinto sopii hyvin kuntasektorille uusien asioiden käynnistäjänä. Siivousprojektin kannalta ongelmana oli sen loppuminen yhteen kesään.
Katugallupkysely kampanjan tunnettavuudesta tehtiin Vaasan keskustassa joulukuussa 2004. Enemmistö 74 prosenttia vastaajista tunnisti kampanjan, vaikkakin vähemmistö arvioi sen vaikuttaneen omaan käyttäytymiseen. Enemmistö kuitenkin piti kampanjaa melko onnistuneena ideana. Asenteet eivät kuitenkaan muutu yhdessä kesässä. Kuntalaiset ja toimijat eivät antaneet yksiselitteistä vastausta, siistiytyikö Vaasa, mutta enemmistö oli sitä mieltä, että suunta on oikea ja myös kuntalaisilla on vastuu asuinalueensa siisteydestä.