Esimies ennen kaikkea : Esimiestyö työhyvinvoinnin edistäjänä työn imun ja ilmapiirin kokemisessa
Kaas, Päivi (2019-11-15)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019111538373
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019111538373
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on työntekijän työhyvinvointi ja esimiestyö työhyvinvoinnin edistäjänä. Työntekijän työhyvinvointia tarkastellaan työn imun ja ilmapiirin kokemuksen kautta. Lisäksi tutkitaan esimiestyön vaikutusta työntekijän kokemaan työhyvinvointiin. Aihetta lähestytään kirjallisuuden ja empirian valossa.
Työhyvinvoinnin perimmäinen tarkoitus on pitää henkilökunta työkykyisenä koko työuran ajan. Lisäksi hyvinvoiva työyhteisö on innovatiivinen ja motivoitunut. Parhaimmillaan halu panostaa ja laittaa itsensä likoon yrityksen hyväksi lähtee työntekijästä itsestään. Työn imu on voimavara, jota yrityksen tulisi vaalia ja osata arvostaa sekä kokonaisvaltainen tila, joka antaa tekijälleen nautintoa. Hyvällä työilmapiirillä on havaittu olevan myönteistä vaikutusta työhyvinvointiin vähentämällä stressiä ja lisäämällä innovatiivista ajattelua ja tuottavuutta. Tutkimukset ovat osoittaneet huonon ilmapiirin ja työn imun vähäisyyden johtuvan osittain huonosta esimiestyöstä.
Tutkimusmateriaali on kerätty vuosien 2014 – 2016 aikana ja liittyy Vaasan yliopiston laajempaan tutkimushankkeeseen HERMES -projektiin. Aineisto koostuu 4500 henkilön kyselylomakkeen vastauksista. Tutkimuksen analyysit on toteutettu SPSS -järjestelmän varianssianalyysin avulla.
Tutkimustulokset vahvistivat esimiehen toiminnan vaikuttavan työhyvinvointiin. Työntekijät, jotka arvioivat esimiehen toiminnan korkeammalle, kokivat useammin työn imua sekä hyvän työilmapiirin verrattuna työntekijöihin, jotka arvioivat esimiestyöskentelyn matalammaksi. Voidaan todeta, että pienikin panostus esimiestyöhön näkyy työhyvinvoinnin kasvuna.
Aikaisemmat tutkimukset vahvistavat, että kaikki keinot työhyvinvoinnin edistämiseksi ovat tuottaneet myönteistä tulosta. Kirjallisuuteen viitaten yksi tärkein työhyvinvoinnin edistämisen keino on vuorovaikutussuhteisiin panostaminen. Esimiehen tulisi ottaa myönteisenä haasteena työntekijöihin tutustumisen, joka antaisi pohjan hyvän työilmapiirin rakentumiselle, aidolle välittämiselle ja yhteisten keinojen löytämiselle arjen työhyvinoinnin rakentumisessa.
Työhyvinvoinnin perimmäinen tarkoitus on pitää henkilökunta työkykyisenä koko työuran ajan. Lisäksi hyvinvoiva työyhteisö on innovatiivinen ja motivoitunut. Parhaimmillaan halu panostaa ja laittaa itsensä likoon yrityksen hyväksi lähtee työntekijästä itsestään. Työn imu on voimavara, jota yrityksen tulisi vaalia ja osata arvostaa sekä kokonaisvaltainen tila, joka antaa tekijälleen nautintoa. Hyvällä työilmapiirillä on havaittu olevan myönteistä vaikutusta työhyvinvointiin vähentämällä stressiä ja lisäämällä innovatiivista ajattelua ja tuottavuutta. Tutkimukset ovat osoittaneet huonon ilmapiirin ja työn imun vähäisyyden johtuvan osittain huonosta esimiestyöstä.
Tutkimusmateriaali on kerätty vuosien 2014 – 2016 aikana ja liittyy Vaasan yliopiston laajempaan tutkimushankkeeseen HERMES -projektiin. Aineisto koostuu 4500 henkilön kyselylomakkeen vastauksista. Tutkimuksen analyysit on toteutettu SPSS -järjestelmän varianssianalyysin avulla.
Tutkimustulokset vahvistivat esimiehen toiminnan vaikuttavan työhyvinvointiin. Työntekijät, jotka arvioivat esimiehen toiminnan korkeammalle, kokivat useammin työn imua sekä hyvän työilmapiirin verrattuna työntekijöihin, jotka arvioivat esimiestyöskentelyn matalammaksi. Voidaan todeta, että pienikin panostus esimiestyöhön näkyy työhyvinvoinnin kasvuna.
Aikaisemmat tutkimukset vahvistavat, että kaikki keinot työhyvinvoinnin edistämiseksi ovat tuottaneet myönteistä tulosta. Kirjallisuuteen viitaten yksi tärkein työhyvinvoinnin edistämisen keino on vuorovaikutussuhteisiin panostaminen. Esimiehen tulisi ottaa myönteisenä haasteena työntekijöihin tutustumisen, joka antaisi pohjan hyvän työilmapiirin rakentumiselle, aidolle välittämiselle ja yhteisten keinojen löytämiselle arjen työhyvinoinnin rakentumisessa.