Kriisiviestinnän kehykset yksityisten hoivayritysten tiedotteissa
Järvinen, Veera (2019-11-11)
11.11.2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019111137656
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019111137656
Tiivistelmä
Suomessa oli alkuvuonna 2019 kriisi, joka liittyi erityisesti vanhustenhoitoon ja vanhusten kaltoinkohteluun hoiva-alalla. Kriisi sai alkunsa viranomaisten keskeytettyä yksityisen hoivakodin toiminnan vakavien laiminlyöntien vuoksi. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millä tavalla hoivayritykset pyrkivät pienentämään kriisin vaikutuksia ja palauttamaan luottamusta sidosryhmiinsä. Tutkimuksen aineisto koostuu Esperi Caren ja Attendon tiedotteista. Tutkimusmenetelmänä käytetään kehysanalyysiä. Kehykset ovat tapoja, joiden avulla jokin asia saadaan näyttämään halutunlaiselta.
Aineistosta nousi esiin neljä kehystä: uudistumisen kehys, yritys kunnon kansalaisena -kehys, vastuun siirtämisen kehys sekä positiivisen työnantajakuvan kehys. Suosituin oli uudistumisen kehys, jonka piirteitä ovat esimerkiksi avoimuus, rehellisyys ja virheiden korjaaminen. Kehys oli myös Attendon tiedotteissa eniten ilmennyt kehys. Esperi Caren suosituimpia kehyksiä olivat yritys kunnon kansalaisena -kehys, jonka tavoitteena on yrityksen toiminnan oikeutus sekä positiivisen työnantajakuvan kehys, jonka tavoitteena on korjata suhdetta henkilöstöön. Vastuun siirtämisen kehyksen avulla yritys välttelee vastuun ottamista tapahtuneesta.
Tulosten perustella hoivayritykset pyrkivät korjaamaan kriisiä ja palauttamaan luottamusta sidosryhmiinsä. Pahimman kriisin ulkopuolella yritykset pyrkivät siirtämään vastuuta sekä korostamaan positiivisia asioita toiminnassaan. Merkittävimmät eroavaisuudet yritysten välillä olivat siinä, että Attendon tiedotteissa ei ilmennyt lainkaan positiivisen työnantajakuvan kehystä ja siinä, että Esperi Caren tiedotteissa kehyksiä ilmeni paljon monipuolisemmin. Tulosten perusteella yritykset eivät ole toteuttaneet proaktiivisen kriisiviestinnän edellyttämiä toimia. Yksi tapa sen toteuttamiseen olisi teemojen hallinta esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, jolloin kriisi olisi mahdollista havaita aiemmin tai jopa estää sen syntyminen kokonaan. Teemojen hallinta olisi tärkeää erityisesti silloin, kun kyseessä on laaja ja kompleksinen, koko yhteiskuntaa koskettava kriisi.
Aineistosta nousi esiin neljä kehystä: uudistumisen kehys, yritys kunnon kansalaisena -kehys, vastuun siirtämisen kehys sekä positiivisen työnantajakuvan kehys. Suosituin oli uudistumisen kehys, jonka piirteitä ovat esimerkiksi avoimuus, rehellisyys ja virheiden korjaaminen. Kehys oli myös Attendon tiedotteissa eniten ilmennyt kehys. Esperi Caren suosituimpia kehyksiä olivat yritys kunnon kansalaisena -kehys, jonka tavoitteena on yrityksen toiminnan oikeutus sekä positiivisen työnantajakuvan kehys, jonka tavoitteena on korjata suhdetta henkilöstöön. Vastuun siirtämisen kehyksen avulla yritys välttelee vastuun ottamista tapahtuneesta.
Tulosten perustella hoivayritykset pyrkivät korjaamaan kriisiä ja palauttamaan luottamusta sidosryhmiinsä. Pahimman kriisin ulkopuolella yritykset pyrkivät siirtämään vastuuta sekä korostamaan positiivisia asioita toiminnassaan. Merkittävimmät eroavaisuudet yritysten välillä olivat siinä, että Attendon tiedotteissa ei ilmennyt lainkaan positiivisen työnantajakuvan kehystä ja siinä, että Esperi Caren tiedotteissa kehyksiä ilmeni paljon monipuolisemmin. Tulosten perusteella yritykset eivät ole toteuttaneet proaktiivisen kriisiviestinnän edellyttämiä toimia. Yksi tapa sen toteuttamiseen olisi teemojen hallinta esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, jolloin kriisi olisi mahdollista havaita aiemmin tai jopa estää sen syntyminen kokonaan. Teemojen hallinta olisi tärkeää erityisesti silloin, kun kyseessä on laaja ja kompleksinen, koko yhteiskuntaa koskettava kriisi.