Silmäile
Hakuohje

Osuva

Osuva on Vaasan yliopiston avoin julkaisuarkisto. Osuva sisältää Vaasan yliopiston omat julkaisut, opinnäytteet ja tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallenteet. Osuvaan sisältyy julkaisujen viitetietoja, tiivistelmiä ja kokotekstejä. Sähköisten arkistokokoelmien sisältö ei ole luettavissa verkossa.

Kokoelmat Osuvassa

Viimeksi tallennetut

  • Advancing Smart PSS Through Institutional Work: A Model for Integrating Competing Logics
    Bağcı, Rıfgı Buğra; Raja, Jawwad Z.; Gölgeci, İsmail; Kohtamäki, Marko (toim.); Rabetino, Rodrigo (toim.); Parida, Vinit (toim.); Sjödin, David (toim.); Baines, Tim (toim.); Ziaee Bigdeli, Ali (toim.) (Palgrave Macmillan, 2026)
    Artikkeli
    This chapter explores the institutional work of managers to reconcile competing product, service, and sustainability logics to realize smart Product-Service Systems (PSS) and how addressing the challenges of sustainability can be supported by digitalization. Since its inception in the 1990s, PSS has been recognized for its potential to reduce resource consumption and waste; however, the economic benefits of PSS have often taken precedence to the detriment of achieving sustainability goals. The growing urgency to address climate change issues is refocusing attention on PSS, emphasizing its role in enhancing environmental responsibility while maintaining competitive advantage for firms. The trend toward digital servitization has further renewed interest in the sustainability aspect of PSS, emphasizing dematerialization and resource efficiency as key benefits. Implementing and realizing smart PSS requires managers to navigate the complexities of institutional work by mediating the often-conflicting logics of product, service, and sustainability. Managers play a pivotal role in this process, as they are the ones who can create, maintain, and disrupt institutional structures to enable change. Using the lens of institutional work, this chapter proposes a model for understanding how smart PSS can be realized, drawing on insights from an illustrative case. By focusing on the actions managers can undertake, this chapter underscores their critical role in managing competing logics and advancing the realization of smart PSS.
  • Entrepreneurial leadership and green product development for grand challenges: the roles of strategic sensitivity, collaborative innovation capability and political skill
    Zahoor, Nadia; Khalid, Adeel; Usman, Muhammad; Yasin, Naveed (Taylor & Francis, 2026)
    Artikkeli
    Green product development provides firms with a pathway to address grand challenges, including climate change, which threaten ecological balance, economic stability, and social well-being. Drawing on the dynamic capability view, this study examines how entrepreneurial leadership enables green product development in resource-constrained economies. We propose that strategic sensitivity and collaborative innovation capability mediate this relationship, while leaders’ political skill moderates the effect of entrepreneurial leadership on strategic sensitivity. Using survey data from 252 SME leaders in Pakistan and analysing the model using structural equation modelling, the findings support the proposed hypotheses. Specifically, entrepreneurial leadership positively contributes to green product development. Also, strategic sensitivity and collaborative innovation capability significantly mediate the relationship between entrepreneurial leadership and green product development, while political skill strengthens the positive effect of entrepreneurial leadership on strategic sensitivity. This study contributes to the literature on entrepreneurial leadership, dynamic capabilities, and green product development, offering insights into how firms in resource-constrained settings can leverage leadership capabilities to create sustainable solutions and address grand societal challenges.
  • What Is the Role of Personas in Environmental Sustainability Studies? A Systematic Review of 36 Research Articles
    Patil, Rajat; Salminen, Joni; Akhtar, Waleed; Shakeel, Shah Rukh; Jansen, Bernard J. (John Wiley & Sons, 2026)
    Artikkeli
    User personas are important tools for user understanding in human-computer interaction (HCI), and understanding how personas contribute to environmental sustainability across research and practice contexts is increasingly important. Our systematic review of 36 articles on persona research in environmental sustainability reveals four key patterns. First, persona research in environmental sustainability primarily focuses on the SDGs of industry innovation, consumption, and climate change, with other SDGs, such as clean water and sanitation (SDG 6) and life below water (SDG 14), not represented in any of the reviewed studies. Second, research is concentrated mainly in the Global North, with 77.8% of articles originating there; this concentration shapes which environmental sustainability priorities, methodologies, and stakeholder perspectives are represented. Third, the main challenges in implementing personas in environmental sustainability research are technical issues (34.6%), reflecting structural challenges. Fourth, methodological adaptations (39.13%) are the primary strategy for overcoming implementation barriers, whereas knowledge sharing and collaboration (4.34%) remain rare, indicating opportunities to leverage collective expertise to advance environmental sustainability goals through persona-centered methodologies.
  • Understanding Spatiotemporal-Aware Multimodal Conversational Search in the Outdoor Urban Space
    Xu, Jiangnan; Seo, Suyeon; Salminen, Joni; Saker, Michael; Shin, Joongi; Chamberlain, Alan; Papangelis, Konstantinos; Kim, Dae Hyun; Oliver, Nuria (toim.); Shamma, David A. (toim.); Candello, Heloisa (toim.); Cesar, Pablo (toim.); Lopes, Pedro (toim.); Bozzon, Alessandro (toim.); Kosch, Thomas (toim.); Liao, Vera (toim.); Ma, Xiaojuan (toim.); Artizzu, Valentino (toim.); Draxler, Fiona (toim.); López, Gustavo (toim.); Reinschluessel, Anke V. (toim.); Tong, Xin (toim.); Toups Dugas, Phoebe O. (toim.) (ACM, 2026)
    Artikkeli
    Emerging multimodal conversational search (MCS) tools (e.g., Gemini Live) allow users to search for spatiotemporal information through natural language dialogues as they move through urban space. Despite the growing popularity of these tools, there is limited understanding of how people engage with this technology. To address this gap, we developed UrbanSearch, an MCS technology probe designed to capture the user’s current geolocation, time, and visual surroundings. A contextual inquiry (N=23) revealed that MCS tools provide two core values: requiring low effort in forming queries while offering highly relevant responses, and functioning as a central information gateway. As a promising technology, MCS supports environmental learning, in-situ decision making, and personalized navigation. Participants also revealed unmet needs for spatial reasoning and transparent integration of multi-source information, along with concerns related to peripheral awareness, social context, and personal space. Drawing from the findings, we discuss design implications for future MCS tools in urban spaces.
  • Valvontavelvollisuus ja esihenkilövastuu etätyössä julkisella sektorilla
    Koitto, Mika (2026-04-20)
    Kandidaatintutkielma
    Etätyön yleistyminen on tuonut uusia haasteita valvontavelvollisuuden toteuttamiseen ja vastuuseen etätyöympäristössä, koska valvontaa joudutaan suorittamaan usein varsinaisen työpaikan ulkopuolella. Julkisella sektorilla lainsäädännön noudattaminen on tärkeää ja työnantajan sekä esihenkilöiden valvontavastuu edellyttää näin ollen erityistä huolellisuutta. Näihin kuuluvat muun muassa töiden tasapuolinen jakaminen, tavoitteiden seuraaminen ja työturvallisuudesta sekä työhyvinvoinnista huolehtiminen. Etätyössä korostuvat työntekijän yksityisyyden suoja sekä kotirauhan piiri, mikä edellyttää työnantajalta huolellista intressipunnintaa valvontakeinojen käytössä. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten voimassa oleva lainsäädäntö ja oikeusperiaatteet säätelevät esihenkilön valvontavelvollisuutta etätyössä julkisella sektorilla. Valvontavelvollisuus muodostaa keskeisen osan työnantajan työnjohto-oikeutta, mutta julkisella sektorilla sitä rajaavat oikeudelliset erityispiirteet, kuten hallinnon oikeusperiaatteet ja perusoikeudet. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää mihin hallinnon oikeusperiaatteisiin ja oikeussääntöihin valvontavelvollisuus sekä vastuu perustuvat virkasuhteissa. Toinen näkökulma on tarkastella, miten eri säädökset määrittävät esihenkilön vastuuvelvollisuuden rajat ja miten ne ohjaavat toimintaa. Tutkimus on lainopillinen, jonka tutkimuskohteena on voimassa oleva oikeus ja sen systematisointi. Valvontavelvollisuudelle asettaa raamit perustuslain (731/1999, PL) lainalaisuusperiaate, jonka mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Etätyöympäristön kohdalla kysymykseen tulee ennen kaikkea PL 10 §:ssä turvattu yksityiselämän suoja ja kotirauhan piiri. Valvontaa ohjaavat myös hallintolaissa (434/2003) säädetyt hyvän hallinnon periaatteet. Lisäksi tarkastelun kohteena on keskeisesti muun muassa virkasuhteisiin liittyvä kansallinen työlainsäädäntö ja työnantajan huolehtimisvelvoitteeseen liittyvä työturvallisuuslaki (738/2002). Tutkimuksessa esihenkilövastuun todetaan liittyvän kiinteästi valvontavelvollisuuden toteuttamiseen, eikä etätyö muuta sen oikeudellista perustaa. Esihenkilön tehtävänä on huolehtia siitä, että annettava ohjeistus, töiden organisointi ja valvonta ovat riittäviä sekä ennen kaikkea lainmukaisia. Erilaisten viranomaisohjeiden todetaan toimivan myös keskeisenä välineenä valvonnan toteuttamisessa, mutta niiden tehtävänä katsotaan olevan lainsäädännön täydentäminen. Valvontavelvollisuuden toteuttamisen edellytetään olevan aktiivista ja säännöllistä sekä esihenkilön on puututtava havaitsemiinsa epäkohtiin. Etätyön todetaan vaikuttavan merkittävästi siihen, miten valvontavelvollisuutta toteutetaan käytännössä, johtuen ennen kaikkea perustuslain asettamista yksityisyyden rajoista. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että voimassa oleva lainsäädäntö antaa lähtökohtaisesti riittävän kehyksen valvontavelvollisuuden toteuttamiselle etätyössä. Nykyinen lainsäädäntö ei kuitenkaan kaikilta osin anna yksiselitteisiä vastauksia, mikä lisää tulkinnanvaraisuutta. Havaintojen perusteella lainsäädännön uudistamisen sijasta tarve on enemmänkin täsmentämiselle ja selkeyttämiselle vastuunjakoon liittyen sekä valvonnan rajojen määrittelyyn.