Henkilötiedustelijan ja johtajan toimintaa edistävät vuorovaikutuskeinot

Abstract

Tiedustelutiedon merkitys on korostunut nykyisessä geopoliittisessa epävarmuuden ajassa. Tiedustelutietoa kerätään demokraattisissa valtioissa oman maan päätöksenteon tueksi. Suomessa tiedustelutietoa kerätään myös esimerkiksi Suomen kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavista ilmiöistä. Henkilötiedustelulla on digitalisaatiosta huolimatta edelleen merkittävä rooli yhtenä keskeisenä tiedustelusensorina.

Tutkielman tavoitteena oli ensimmäisen tutkimuskysymyksen osalta tuottaa tutkittua tietoa siitä, minkälainen vuorovaikutus parantaa henkilötiedustelijan kykyä hankkia tietoa vuorovaikutuksessa tiedonhankinnan kohteelta. Tutkielmassa tunnistettiin kronologisessa järjestyksessä henkilötiedustelun kolme keskeistä päävaihetta, jotka ovat: 1) kohteesta tehtävä tausta-analyysi 2) yhteyden luominen ja vuorovaikutussuhteen kehittäminen sekä 3) tiedonhankinta kohteelta. Tausta-analyysissä kohteesta hankitut tiedot, kuten harrastukset ja yleinen elämäntilanne huomioidaan rakennettaessa yhteyttä ja toimivaa vuorovaikutussuhdetta kohteen kanssa. Keskeisiä vuorovaikutusta edistäviä keinoja ovat toisen ihmisen kunnioitus, kuulluksi tulemisen kokemukset ja hyvä ensivaikutelma. Aktiivinen kuuntelu ja empatian osoittaminen parantavat vuorovaikutusta. Tiedonhankinnassa hyödynnettäviä vuorovaikutustaitoja ovat tilannetaju, kuunteleminen ja motiivien tunnistaminen, sekä psykologisia tekijöitä ja vaikuttamiskeinoja, kuten RASCLS-malli. Menetelmiin kuuluu myös elisitaatio, jossa tietoa hankitaan hienovaraisesti manipuloimalla esimerkiksi imartelun ja provosoinnin avulla, mutta vahingollinen manipulointi voi heikentää tai johtaa henkilötiedustelun epäonnistumiseen.

Henkilötiedustelun todettiin olevan tarkkaan suunniteltu ja johdettu prosessi. Suomalaisessa oikeusvaltiossa tiedustelussa korostuvat lainmukaisuus sekä eettinen ja moraalinen arviointi. Tutkielmassa johtajuutta tarkastellaan rehellisen ja luottamuksellisen toiminnan tulokulmasta palvelevan sekä autenttisen johtajuuden teoreettisena viitekehyksenä. Tutkielmassa havaittuja rehellisyyttä ja luottamuksellista yhteistyötä edistävää johtajuutta havaittiin palvelevassa johtajuudessa. Palvelevan johtajan nöyryys, aitous ja hyväksyntä rakentavat luottamusta sekä oikeudenmukaisuutta, jotka ovat tärkeitä turvallisen psykologisen ilmapiirin saavuttamisessa. Luotettavuutta, oikeudenmukaisuutta ja rehellisyyttä pidetään kaikkialla maailmassa hyvän johtamisen olennaisina osina. Tutkielmassa havaittiin autenttisen johtajuuden osalta luottamusta lisäävänä tekijöinä viestinnän avoimuus ja läpinäkyvyys. Päätöksenteossa korostuvat omien arvojen mukainen toiminta ja eettisyys.