Suomalaisten elintarvikkeiden vienti kansainvälisille markkinoille : kilpailijayhteistyö viennin apukeinona

Abstract

Suomalaisille elintarvikealan tuotteille on olemassa kysyntää kansainvälisesti, mutta suomalaisten elintarvikealan yritysten intoa ja uskallusta vientiin sekä yritysten vientikulttuuria on kehitettävä. Yksi matalan riskin vientimarkkinoille pääsyn keino pienelle tai keskisuurelle elintarvikealan yritykselle on aloittaa vienti jonkin yhteistyömuodon kautta, kuten vientiverkoston tai kilpailijayhteistyön. Tämän tutkielman tarkoituksena on tuottaa ratkaisuja siihen, miten suomalaisten pienyritysten valmistamia elintarvikkeita voidaan viedä onnistuneesti kansainvälisille markkinoille hyödyntäen kilpailijayhteistyötä viennin apukeinona. Tutkielman teoriakatsaus valottaa myös elintarvikkeiden vientiprosessia ja sitä, millaisten osatekijöiden varaan se usein rakentuu. Teorian kautta esitellään myös kilpailijayhteistyö ja sen aktiviteetit kuten yhteisbrändäys, sekä sen tuomia etuja ja haasteita pienten elintarvikealan yritysten vientiponnisteluissa. Tutkielmassa käsitellään yhteistyön onnistumiseen liittyviä tekijöitä suhdemarkkinoinnin kautta. Tutkielmassa luotiin teoreettinen viitekehys, joka toimii pienten elintarvikeyritysten viennin suunnittelun apukeinona ja sopivan vienti- ja yhteistyömuodon kartoittamisen tukena.

Tutkielman tutkimusote on kvalitatiivinen, eli laadullinen ja tutkimusmenetelmänä on tapaustutkimus. Tutkimukseen valikoitui kolme suomalaista yritystä, jotka ovat olleet mukana kilpailijayhteistyön toteuttamisessa elintarvikeyritysten kontekstissa. Tämän tutkimuksen case-yritykset ovat jäätelövalmistaja Froneri Finland Oy, digitaalisia kauppa- ja jakelukanavaratkaisuja pienille elintarvikealan yrityksille tarjoava Suppilog Oy sekä makeisvalmistaja Oy Halva Ab. Tapaus- tutkimus toteutettiin teemahaastattelujen avulla, ja tässä tutkimuksessa haastattelua ohjaavat teemat olivat kotimaan markkinat, vienti sekä kilpailijayhteistyö. Haastattelumateriaalien lisäksi aineistoa kerättiin myös muista tutkimusdokumenteista, kuten tapaustutkimuksen yritysten verkkosivuilta. Analyysi kerätystä aineistoista suoritettiin sisällönanalyysin avulla.

Tapaustutkimuksen tuloksena huomattiin kilpailijayhteistyön ylivoimaisuus vientiverkostoihin verrattuna viennin apukeinona. Yksinään viennin toteuttaminen on pienille elintarvikealan yrityksille haastavaa, ja kaikki haastateltavat suosittelevat yhteistyötä edes jossain muodossa viennin apukeinona. Jokaisen yrityksen vientipolku on niin erilainen, että yhtenäistä tietä onnistumiseen ei ole. Kilpailijayhteistyön suurimmaksi eduksi osoittautui kustannusten lasku ja resurssien jako, sekä näkyvyyden kasvattaminen ja viennin esteiden kumoaminen. Suurimmaksi haasteeksi osoittautui sekä teorian että tutkimuksen tulosten perusteella yrityksen vähäinen sisäinen motivaatio, sekä riittävän synergian saavuttaminen yhteistyössä toimivien yrityksien välille. Tutkielman avulla luotiin liikkeenjohdollisia suosituksia kilpailijayhteistyön ja viennin toteuttamisen osalta.