Haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikkamenettelyn erityispiirteet

Abstract

Haavoittuvassa asemassa olevat turvapaikanhakijat ovat kaikkein heikoimmassa asemassa turvapaikkamenettelyssä verrattuna muihin turvapaikanhakijoihin. Haavoittuvuus on tilanteesta riippuvaista, jolloin kyse on turvapaikanhakijan lähtömaan tai matkareitin olosuhteista tai henkilön yksilöllisistä haavoittuvaisuuteen viittaavista piirteistä. Haavoittuviin ryhmiin kuuluvat ihmiset, joiden ihmisoikeuksien turvaaminen edellyttää erityisiä toimenpiteitä ja huomiota, koska he ovat normaalia alttiimpia ihmisoikeusloukkauksille. Vastaanottodirektiivin 21 artiklan mukaan haavoittuvassa asemassa olevia ovat kidutuksen, psyykkisen tai seksuaalisen väkivallan uhrit, alaikäiset, yksinhuoltajat, ihmiskaupan uhrit, vakavasti sairaat ja mielenterveyshäiriöistä kärsivät henkilöt.

Haavoittuva asema ja siitä johtuva erityistarpeiden tunnistaminen edellyttävät asioiden yksilöllistä selvittämistä kohtuullisessa ajassa asian vireille tulon jälkeen. Hakijan erityistarpeiden huomioimista toteutetaan koko turvapaikkaprosessin ajan. Haavoittuva asema ei kuitenkaan pelkästään aseta edellytyksiä erityisen tuen tai palveluiden tarpeelle, vaan hakijan tuen, hoidon ja palveluiden tarvetta arvioidaan koko ajan prosessin eri vaiheissa. Haavoittuvien turvapaikanhakijoiden tehokas tunnistaminen on osoittautunut Suomessa ongelmaksi ja etenkin ihmiskaupan uhreina olevien lasten ja nuorten tunnistaminen on hankalaa. Suomessa merkittävä osa lapsista jää tunnistamatta ihmiskaupan uhreiksi eikä heitä ymmärretä ohjata uhrien auttamisjärjestelmään.

Turvapaikkapuhuttelun tarkoituksena on selvittää ulkomaalaislain 97 §:n mukaisesti hakijan perusteet häneen kohdistuneesta vainosta tai oikeudenloukkauksista tai niiden uhista. Lähtökohtana haavoittuvan turvapaikanhakijan turvapaikkapuhuttelussa on, että puhuttelija on koulutettu kohtaamaan haavoittuvassa asemassa olevia, kuten lapsia. Puhuttelijan on erityisesti kiinnitettävä huomiota hakijan ikään, kehitystasoon sekä hänen henkisen hyvinvointinsa tasoon.

Haavoittuvassa asemassa olevien oikeuksien turvaamisen kannalta negatiivisin muutos tapahtui vuoden 2016 ulkomaalaislain muutosten myötä. Oikeudellisen avustajan läsnäololle asetettiin erityisen painavaa syytä edellyttävät ehdot. Kaikki turvapaikanhakijat, myöskään kaikki haavoittuvassa asemassa olevat, eivät enää ole oikeutettuja ilmaiseen oikeusapuun eikä avustajan läsnäolo ole enää pääsääntönä turvapaikkapuhutteluissa. Ainoastaan Suomeen yksi tulleilla alaikäisillä turvapaikanhakijoilla on automaattisesti oikeus saada oikeudellinen avustaja mukaan turvapaikkapuhutteluun.

Tutkimukseni on julkisoikeudellinen tutkimus ja sen keskiössä on lainoppi eli oikeusdogmatiikka. Lähdeaineistoni koostuu oikeuskirjallisuudesta, lain esitöistä, laeista, artikkeleista, raporteista ja oikeustapauksista.