Terveydenhuollossa tapahtuneet muutokset johtamisen näkökulmasta

Abstract

Suomalaista terveydenhuollon palvelurakennetta uudistettiin 1990-luvulla. Tämän tutkimuksen kannalta keskeisiä palvelurakennemuutoksen tavoitteita olivat psykiatrisen erikoissairaanhoidon laitoshoitopaikkojen vähentäminen sekä ikääntyneiden ja mielenterveysasiakkaiden koti- ja avohoitopalveluiden lisääminen.

Tutkimus tarkastelee mitä muutoksen johtaminen on julkisella sektorilla, erityisesti terveydenhuollon piirissä. Tutkimuksessa analysoidaan miten muutos ja sen johtaminen on toteutunut käytännössä. Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus, jossa empiirinen materiaali on kerätty teemahaastatteluiden avulla. Tutkimukseen ovat osallistuneet eri asteiset hoitotyön johtajat (N=12), jotka työskentelivät Vaasan keskussairaalan psykiatrian yksikön sekä Vaasan kaupungin terveyskeskuksen eri osastoilla ja poliklinikoilla. Aineisto on käsitelty laadullisen sisällön analyysin avulla, jonka jälkeen tulokset on ryhmitelty teemoittain.

Tutkimuksen keskeisenä käsitteenä on organisaatiomuutos, joka voidaan nähdä joko organisaation sisäisenä, etukäteen suunniteltuna prosessina tai organisaation ulkopuolisesta paineesta johtuvana ja ulkoa ohjattuna muutoksena. Julkisella johtamisella tarkoitetaan professionaalista, tavoitteellista johtamista, jossa painottuu tulosvastuullisuus. Muutosjohtaminen merkitsee tietoista ja ohjattua organisaation kehittämistä, joka edellyttää selkeää johtajuutta. Muutoksen johtaminen terveydenhuollossa on tavoitteellista organisaation kehittämistä, joka edellyttää henkilökunnan sitoutumista muutoksiin.

Merkittävimmät muutokset olivat yksiköiden toimintaan kohdistuneita rakenteellisia muutoksia. Esille nousivat osastojen toimintojen lakkauttaminen, uusien osastojen perustaminen sekä osastojen toimintaideologian muuttuminen. Henkilökuntapula, erityisesti lääkäripula koettiin merkittävänä yksiköiden toimintaan vaikuttaneena muutoksena. Myös potilasaineksen ikääntyminen ja vaikeutuminen koettiin muutoksena. Muutoksen johtaminen koettiin haasteellisena, koska se edellyttää kritiikin sietokykyä sekä henkilökunnan sitouttamista ja tukemista muutostilanteessa. Puolet haastateltavista kaipasi lisää tukea esimiehiltään muutostilanteissa.