Tragedia kuoleman talossa. Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien Jokelan koulusurmiin liittyvät metaforat kolmiulotteisessa tarkastelussa.

Abstract

Jokelassa 7.11.2007 tapahtunut kouluammuskelu vaati yhdeksän ihmisen hengen. Tällaisten väkivallantekojen voi nähdä olevan kulttuurisesti käsittämättömiä. Kun mediassa kerrotaan järkyttävistä tapahtumista, voi huomion kiinnittää kolmeen erilaiseen asiaan: sensaatiohakuisuuteen, tapahtuman traumaattisuuden ilmenemiseen ja traumasta selviämisen työstämiseen.

Etenkin metaforisen kielenkäytön mediassa on pohjauduttava jollakin tavalla yleisön ymmärryksen yhteiseen perustaan, joka tässä tutkimuksessa käsitetään suomalaiseksi kulttuuriksi. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisin metaforin Jokelan koulusurmista ja niiden tapahtumapaikasta, koulusurmaajasta ja hänen toiminnastaan koulusurmien suunnittelemiseksi sekä koulusurmien jälkeisistä tunteista kerrotaan Helsingin Sanomissa ja Ilta-Sanomissa ja mitä funktioita näillä metaforilla on. Tutkimuksen taustalla on näkemys kielen ja ajattelun metaforisesta luonteesta. Tutkimusaineistona ovat aikavälin 8.11.–12.11.2007 lehdistä uutistoimituksen kirjoitukset, joita on yhteensä 118. Menetelmänä käytetään metafora-analyysiä etsien metaforisten ilmausten taustalla vaikuttavia alempia ja ylempiä käsitteellisiä (Hellstenin narratiivisia) tasoja, jotka ovat metaforisoinnin mahdollistavia ajattelutapoja. Metaforia analysoidaan ajallisella, kulttuurisella ja toiminnallisella ulottuvuudella, mikä tekee tarkastelutavasta kolmiulotteista.

Analysoitavia metaforisia ilmauksia on 141, joista 71 on Helsingin Sanomien ja 70 Ilta-Sanomien. Lehtien välillä ei ole merkittäviä eroja koulusurmien metaforisoinnissa. Molemmissa lehdissä käytetään suhteellisen paljon koulusurmien järkyttävyyttä tehostavia metaforia, joilla kuvataan esimerkiksi tappamisen säälimättömyyttä. Myös tunteiden järkyttävyyden korostaminenmetaforin on keskeistä. Puolestaan koulusurmien järkyttävyyttä lieventävä funktio, joka on esimerkiksi ilmauksilla tragedia ja painajainen, liittyy karun todellisuuden kieltämiseen. Tunteita kuvaavista metaforista neutraaleilla ja lieventävillä kerrotaan traumaattisesta tapahtumasta selviämisestä. Tämä tutkimus tuo esiin sen, että ylemmät käsitteelliset tasot ovat hyödyllisiä työvälineitä metaforien tulkinnassa ja niiden avulla voidaan havaita laajoja yhteyksiä erilaisten metaforien välillä.