Esimiesten kokemuksia HR-järjestelmäuudistuksesta suomalaisessa teollisuusyrityksessä

Abstract

Nykypäivänä henkilöstöjohtamisen digitalisaatio vaikuttaa organisaatioihin kokonaisvaltaisesti. Huolimatta HR-järjestelmien lisääntyvästä tarpeesta, hyödyistä ja merkityksestä, kaikki organisaatiot eivät ole onnistuneet hyödyntämään HR-järjestelmiä optimaalisesti. Lupaavista ennusteista huolimatta monet tutkimukset osoittavat, ettei HR-järjestelmä ole saavuttanut tavoitteitaan. Jotta HR-järjestelmästä olisi mahdollisimman paljon hyötyä, sen on vastattava organisaation ja käyttäjien tarpeisiin. Koska käyttäjänäkökulma on ydinasemassa järjestelmäkehityksessä, on tärkeä tutkia eri käyttäjäryhmien kokemuksia järjestelmästä ja sen vaikutuksista. Jotta voidaan ymmärtää HR-järjestelmiä ja niiden vaikutuksia kokonaisvaltaisesti, tulee tutkimusta laajentaa käsittämään eri sidosryhmiä, kuten esimiehiä, ylintä johtoa ja työntekijöitä.

Tässä tutkimuksessa tutkittiin millaisia kokemuksia ja käsityksiä esimiehillä on HR-järjestelmästä ja sen vaikutuksista, millaisia haasteita HR-järjestelmään liittyy ja mitä pitäisi kehittää, jotta HR-järjestelmästä saataisiin enemmän hyötyä. Näin pyritään lisäämään ymmärrystä siitä, miten HR-järjestelmän käyttö heijastuu esimiesten HR-työhön ja miten HR-järjestelmistä saataisiin mahdollisimman paljon hyötyä esimiehille. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu HR-järjestelmien ja niiden vaikutusten sekä esimiesten HR-roolin tarkastelusta. Tutkimuksen empiirisessä osassa tutkitaan esimiesten kokemuksia HR-järjestelmästä suomalaisessa teollisuusyrityksessä. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena laadullisen tutkimuksen menetelmin. Aineisto kerättiin haastattelemalla kohdeyrityksen yhdeksää esimiestä ja kolmea HR-ammattilaista. Tapaustutkimukselle tyypillisesti pyrittiin määrittelemään nykytila ja löytämään ratkaisuja tilanteen kehittämiseksi.

Tutkimuksessa havaittiin, että HR-järjestelmäuudistuksen myötä esimiehillä on yhä merkittävämpi rooli henkilöstöjohtamisessa ja heidän vastuunsa ovat laajentuneet, sillä he voivat hoitaa monia henkilöstöjohtamisen tehtäviä itsenäisesti. Esimiehen asema organisaatiossa vaikutti siihen, millainen esimiehen HR-rooli on ja kuinka laajasti hän hyödyntää HR-järjestelmää työssään sekä siihen, millainen käsitys hänellä on järjestelmästä. HR-järjestelmän merkittävämpinä etuina nähtiin tiedon saatavuus ja toiminnan tehostuminen, mutta järjestelmässä nähtiin yhä olevan myös paljon jatkokehityspotentiaalia. HR-järjestelmään liittyvinä haasteina tunnistettiin osaamisen puute sekä se, ettei tietoa järjestelmän tarjoamista mahdollisuuksista ole riittävästi, minkä takia osa niistä on jäänyt hyödyntämättä. Onnistumisen edellytyksinä nousi esiin osaamisen varmistaminen, viestintä, järjestelmän käyttäjäystävällisyys sekä HR:n tarjoama tuki. Tutkimuksessa nousi selkeästi esiin, että sekä kohdeorganisaation esimiehillä että HR:llä on kiinnostusta HR-järjestelmän laajempaan hyödyntämiseen ja oppimiseen, mikä tarjoaa loistavat lähtökohdat kehitystyölle.