Muutosjohtajuuden pirullinen puoli

Tutkimuksessa lähestyttiin muutosjohtajuutta ja organisaatiomuutosta pirullisen ongelman näkökulmasta. Teoreettisena pohjana olivat kompleksisuustieteet, wicked-problematiikka ja deliberatiivinen demokratia. Lähtökohtana oli, että muutokset organisaatioissa epäonnistuvat usein osaltaan sen vuoksi, että pirullisia ongelmia ratkotaan niihin soveltumattomalla tavalla, joka ei huomioi ongelman kompleksisuutta. Ensimmäisenä tavoitteena tutkimuksessa oli nostaa esiin organisaatioissa piilevä kompleksisuus. Toisena tavoitteena oli selvittää, miten pirullisen ongelman läsnäolo vaikuttaa muutosjohtajuuteen organisaatiossa. Kolmantena tavoitteena oli kehittää menetelmä muutosjohtajuuteen, joka huomioi pirullisen ongelman kompleksisen luonteen. Tutkimus koostuu neljästä artikkelista, yhdestä julkaistusta puheenvuorosta ja yhteenvedosta. Artikkeleissa rakennettiin tulkintaa muutosjohtajuuteen kompleksisuusajattelun lähtökohdista katsottuna ja selvitettiin, miten kompleksisen toimintadynamiikan omaava pirullinen ongelma muuttaa muutosjohtajuuden vaatimuksia ja sen ilmenemismuotoa. Tältä pohjalta tutkimuksessa kehitettiin deliberatiivisen demokratian kansalaisraatimallista organisaatioraati -työkalu muutosjohtajuuteen pirullisten ongelmien yhteydessä. Työn empiirinen aineisto on kerätty kahdessa organisaatioraatikokeilussa kyselyiden muodossa, jotka sisälsivät niin määrällisiä kuin laadullisia elementtejä. Tutkimuksen tulokset esittävät muutosjohtajuuden vaatimusten ja ilmenemisen muokkautuvan kohdattavan ongelmatyypin mukaan. Muutosten onnistumista voi helpottaa kun pirullisen ongelman yhteydessä otetaan sen kompleksisuus huomioon eikä sorruta näennäiseen ongelmanratkaisuun/ongelman kesyttämiseen ja muutoksen tekemiseen. Organisaatioraati menetelmänä ja prosessina kykenee ottamaan huomioon pirullisen ongelman kompleksisuuden ja tuomaan ratkaisuja näihin ongelmiin sekä toisaalta lisäämään tietoisuutta organisaatiomuutoksen kompleksisuudesta.