Hyvän hallinnon periaatteet muutosjohtamisen tukena kuntaliitoksen valmistelussa: Vastuullisuuden, osallistumisen ja julkisuuden merkityssisällöt Uuden Oulun valmistelussa

Abstract

Tutkimuksen kohteena on hyvä hallinto -keskustelu kuntaliitoksen valmistelussa. Tutkimuksen pääkysymykset ovat millaisia merkityksiä hyvän hallinnon kriteerit vastuullisuus, osallistuminen ja julkisuus saavat kuntaliitoksen valmistelussa, ja miten muutosjohtamisen keinoin voidaan tukea hyvää hallintoa kuntaliitoksen valmistelussa.

Tutkimuksen teoreettisessa osassa tarkastellaan hyvää hallintoa ja sen kriteereitä sekä muutosjohtamisen keinoja. Empiirinen aineisto koostuu Uuden Oulun kuntaliitoksen valmisteluun osallistuvien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden haastatteluista. Haastattelut tehtiin keväällä 2011. Haastatteluaineistoa on täydennetty Haukiputaan, Kiimingin, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin kuntaliitoksen yhdistymissopimuksella ja kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamisen ohjelmalla.

Hyvä hallinto nähdään moniulotteisena käsitteenä. Sitä pyritään määrittelemään erilaisilla kriteereillä. Teoreettisen tutkimuksen kohteena ovat vastuullisuus, osallistuminen ja julkisuus. Muutosjohtamisen keinoiksi valikoituivat reflektoiva oppiminen, viestintä, sitouttaminen ja kulttuurin tunnistaminen. Hyvän hallinnon kriteerit ovat yhdistetty muutosjohtamisen keinojen kanssa, jotta niiden erilaiset ulottuvuudet tulisivat esiin. Teoreettisessa osuudessa osoitetaan tutkimuskohteen kompleksisuus ja erilaiset riippuvuussuhteet.

Haastattelut osoittavat kuntaliitoksen valmistelun olevan hyvän hallinnon kannalta monitahoinen prosessi. Tärkeää on kokonaisuuden hallinta ja kuntalaisten odotuksiin vastaaminen. Uuden Oulun kuntaliitoksen valmistelussa on pyritty tietoisesti lisäämään kuntalaisten osallistumista ja luomaan mahdollisuuksia vaikuttamiselle. Avoin tiedottaminen on koettu avaintekijäksi hyvän hallinnon toteuttamiselle kuntaliitoksen valmistelussa. Tulevan kunnan eri alueiden välistä tasa-arvoa on pyritty jo valmisteluvaiheessa huomioimaan.

Suurimpana haasteena aineiston perusteella nähtiin kuntalaisten palveluodotuksiin vastaaminen. Kuntalaisten intressejä on pyrittyy selvittämään järjestämällä kuntalaistilaisuuksia ja vahvista-malla sidosryhmätyöskentelyä paikallisten järjestöjen ja asukasyhdistyksien kanssa. Oman haasteensa asettaa eri ikäryhmien tavoittaminen ja kuntalaisten motivointi kuntaliitoksen valmisteluun konkreettisten toimenpiteiden puuttuessa.