Ikääntyvien työntekijöiden työkyvyn kehittäminen

Tässä Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan ikääntyvien työntekijöiden työkykyä kohdeorganisaatiossa. Tutkimus on suunnattu kohdeorganisaation yli 50-vuotiaille työntekijöille. Tästä syystä tutkimuksessa termillä ikääntyvä tarkoitetaan kyseisen iän ylittäneitä henkilöitä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millä tavoin haastateltavat ovat kokeneet ikääntymisen vaikuttavan työkykyyn, minkälaisena haastateltavat kokevat oman työkykynsä tällä hetkellä ja mitkä asiat työuran aikana ovat vaikuttaneet koettuun työkykyyn. Lisäksi tutkimuksen tuloksien avulla on tarkoitus koostaa kohdeorganisaatiolle toimintasuunnitelma ikääntyvien työntekijöiden työkyvyn kehittämiseksi. Tutkimuksessa on käytetty pääasiassa kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Haastatteluita ja sisällönanalyysia hyödyntämällä on pyritty selvittämään, miten ikääntyminen vaikuttaa työkykyyn ja löytyykö haastateltavien esiin tuomista asioista samankaltaisuuksia, joiden avulla kohdeorganisaatiossa pystyttäisiin tekemään työkykyä tukevia kehitystoimia. Tuloksia on tarkasteltu Juhani Ilmarisen (2005) kehittelemää Työkyky -talomallia hyödyntämällä ja myös tutkimuksen kirjallisuuskatsaus on perustunut vahvasti työkykytalon eri osa-alueisiin ikänäkökulmasta. Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, että lähtökohtaisesti kaikki haastateltavat kokivat työkyvyn olevan hyvällä tasolla. Ikääntyminen oli lähinnä vaikuttanut fyysiseen toimintakykyyn, kuten esimerkiksi palautumiseen sekä liikkeiden hidastumiseen, mutta näistä seikoista huolimatta työssä jaksetaan hyvin ja työtä tehdään innokkaasti. Tutkimuksessa selvisi myös, että työssä jaksamiseen ja jatkamiseen on vaikuttanut hyvin paljon mukavaksi koettu työyhteisö sekä yhteenkuuluvuuden tunteen merkitys on ollut iso. Tästä voidaankin päätellä, että tulevaisuudessa kannattaa kiinnittää edelleen huomiota työyhteisöön, yhteisöllisyyden tunteen lisäämiseen sekä viihtyvyyteen työssä. Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että ikääntyminen tuo aina jollain tapaa muutoksia koettuun työkykyyn, mutta muutokset ovat kuitenkin hyvin yksilöllisiä. Jatkotutkimusta ajatellen olisi kiinnostava tutkia aihetta laajemmin kokemusperusteisesti ja sitä kautta selvittää lisää ikääntymisen vaikutusta työkykyyn. Jatkotutkimuksissa olisi mielenkiintoista löytää eri teemoihin, kuten esimerkiksi palautumiseen, jaksamiseen tai työyhteisöön liittyviä samankaltaisuuksia työntekijöiden kokemusten pohjalta ja näistä tuloksista koostaa laajempi raportti, jota voisi hyödyntää ikääntyvien työkyvyn kehittämisessä eri organisaatioissa myös ennaltaehkäisevästi.