Hoitohenkilökunnan lähijohtajien toteuttama työhyvinvoinnin johtaminen osana organisaation strategista johtamista

Abstract

Hoitotyöntekijät ovat henkilöstövoimavarojen suhteen suurin ammattiryhmä terveydenhuollossa. Aktuaalinen hoitajapula voi merkittävästi vaikeuttaa organisaation toimintaa. Työhyvinvointi on tärkeä työssä pysymisen tekijä, jolla edesauttaa hoitohenkilökunnan työssä pysyvyyttä. Tällä tutkielmalla pyritään lisäämään tietoa erikoissairaanhoidon hoitohenkilökunnan työhyvinvoinnin johtamisesta.

Tämä määrällisin menetelmin toteutettu tutkielma kartoitti HUSin hoitohenkilökunnan lähiesihenkilöille suunnatulla kyselyllä, miten hoitohenkilökunnan lähiesihenkilöt tuntevat HUS-organisaation työhyvinvoinnin johtamiseen liittyvän materiaalin, miten se on käytössä, sekä minkälaista tukea työhyvinvoinnin johtamiseen lähiesimiehet kokevat tarvitsevansa HUS-organisaatiolta, ja millaisin keinoin hoitohenkilökunnan lähiesimiehet voivat vaikuttaa hoitohenkilökunnan työhyvinvointiin.

HUSin työhyvinvointisivusto ja työhyvinvointiohjelma olivat hyvin tunnettuja. Valtaosa vastaajista koki työhyvinvointisivuston joko hyödylliseksi tai osittain hyödylliseksi lähiesihenkilötyön ja johtamisen kannalta. Työkykyjohtamisen ja työturvallisuuden materiaalit olivat tunnettuja ja hyvin hyödynnettyjä. Myös työyhteisön sosiaalisen hyvinvoinnin materiaalit olivat hyvin tunnettuja ja hyödynnettyjä. Työuupumuksen ehkäisyyn liittyvä materiaali oli vähemmän tunnettu ja hyödynnetty. Vastaajat kokivat tarvitsevansa lisää materiaalia työhyvinvoinnin johtamiseen konkreettisina, helpommin löydettävinä toimintaohjeina, organisaation ohjeistamana ja lähiesihenkilöfoorumilla läpikäytyinä. Työhyvinvoinnin johtamiselle toivottiin enemmän aikaa. Tukea työhyvinvoinnin johtamiseen toivottiin myös esihenkilökollegoilta. Toivottiin apua siihen, miten avata keskustelua vaikeista aiheista (se, mitä nämä vaikeat aiheet ovat, jäi epäselväksi). Myös alaisten rooli nousi esiin vastauksissa: työntekijän rooli työhyvinvoinnissa ja työyhteisössä. Materiaalia toivottiin myös suunnattavaksi suoraan henkilökunnalle. Vastaajien työkokemuksella HUSissa havaittiin olevan voimakas yhteys työkokemukseen hoitotyön esihenkilönä. Sitoutuneisuus organisaatioon pitäisi helpottaa strategista johtamista. Työkokemus nykyisessä esihenkilötehtävässä oli voimakkaasti yhteydessä kokemukseen työhyvinvointisivustolta saadusta riittävästä tuesta työhyvinvoinnin johtamistehtävään. Korkeakoulutuksella oli otoksessa riippuvuutta työhyvinvointiohjelman sisällön hyödylliseksi näkemiseen esihenkilötyössä. Työkokemus vuosina hoitotyön esihenkilönä oli voimakkaasti yhteydessä kokemukseen työhyvinvointisivustolta saadusta riittävästä tuesta työkuormituksen hallintaan, työkyvyn tukiohjelma – materiaalin hyödyntämiseen ja kokemukseen työhyvinvointisivuston hyödyllisyydestä lähiesihenkilötyölle ja johtamiselle.

HUS-konserni voi hyödyntää tutkimustuloksia strategisen johtamisen kehittämisessä, sillä HUSin strategian yhtenä painopistealueena on henkilöstökokemus, johon työhyvinvointi, esihenkilötyö ja esihenkilötyön kehittäminen keskeisesti liittyvät.