Valvontavelvollisuus ja esihenkilövastuu etätyössä julkisella sektorilla

Abstract

Etätyön yleistyminen on tuonut uusia haasteita valvontavelvollisuuden toteuttamiseen ja vastuuseen etätyöympäristössä, koska valvontaa joudutaan suorittamaan usein varsinaisen työpaikan ulkopuolella. Julkisella sektorilla lainsäädännön noudattaminen on tärkeää ja työnantajan sekä esihenkilöiden valvontavastuu edellyttää näin ollen erityistä huolellisuutta. Näihin kuuluvat muun muassa töiden tasapuolinen jakaminen, tavoitteiden seuraaminen ja työturvallisuudesta sekä työhyvinvoinnista huolehtiminen. Etätyössä korostuvat työntekijän yksityisyyden suoja sekä kotirauhan piiri, mikä edellyttää työnantajalta huolellista intressipunnintaa valvontakeinojen käytössä.

Tutkimuksessa tarkastellaan, miten voimassa oleva lainsäädäntö ja oikeusperiaatteet säätelevät esihenkilön valvontavelvollisuutta etätyössä julkisella sektorilla. Valvontavelvollisuus muodostaa keskeisen osan työnantajan työnjohto-oikeutta, mutta julkisella sektorilla sitä rajaavat oikeudelliset erityispiirteet, kuten hallinnon oikeusperiaatteet ja perusoikeudet. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää mihin hallinnon oikeusperiaatteisiin ja oikeussääntöihin valvontavelvollisuus sekä vastuu perustuvat virkasuhteissa. Toinen näkökulma on tarkastella, miten eri säädökset määrittävät esihenkilön vastuuvelvollisuuden rajat ja miten ne ohjaavat toimintaa. Tutkimus on lainopillinen, jonka tutkimuskohteena on voimassa oleva oikeus ja sen systematisointi. Valvontavelvollisuudelle asettaa raamit perustuslain (731/1999, PL) lainalaisuusperiaate, jonka mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Etätyöympäristön kohdalla kysymykseen tulee ennen kaikkea PL 10 §:ssä turvattu yksityiselämän suoja ja kotirauhan piiri. Valvontaa ohjaavat myös hallintolaissa (434/2003) säädetyt hyvän hallinnon periaatteet. Lisäksi tarkastelun kohteena on keskeisesti muun muassa virkasuhteisiin liittyvä kansallinen työlainsäädäntö ja työnantajan huolehtimisvelvoitteeseen liittyvä työturvallisuuslaki (738/2002). Tutkimuksessa esihenkilövastuun todetaan liittyvän kiinteästi valvontavelvollisuuden toteuttamiseen, eikä etätyö muuta sen oikeudellista perustaa. Esihenkilön tehtävänä on huolehtia siitä, että annettava ohjeistus, töiden organisointi ja valvonta ovat riittäviä sekä ennen kaikkea lainmukaisia. Erilaisten viranomaisohjeiden todetaan toimivan myös keskeisenä välineenä valvonnan toteuttamisessa, mutta niiden tehtävänä katsotaan olevan lainsäädännön täydentäminen. Valvontavelvollisuuden toteuttamisen edellytetään olevan aktiivista ja säännöllistä sekä esihenkilön on puututtava havaitsemiinsa epäkohtiin. Etätyön todetaan vaikuttavan merkittävästi siihen, miten valvontavelvollisuutta toteutetaan käytännössä, johtuen ennen kaikkea perustuslain asettamista yksityisyyden rajoista. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että voimassa oleva lainsäädäntö antaa lähtökohtaisesti riittävän kehyksen valvontavelvollisuuden toteuttamiselle etätyössä. Nykyinen lainsäädäntö ei kuitenkaan kaikilta osin anna yksiselitteisiä vastauksia, mikä lisää tulkinnanvaraisuutta. Havaintojen perusteella lainsäädännön uudistamisen sijasta tarve on enemmänkin täsmentämiselle ja selkeyttämiselle vastuunjakoon liittyen sekä valvonnan rajojen määrittelyyn.