Oleskeluluvan saaneen alaikäisen lapsen edun turvaaminen kotoutumislain näkökulmasta

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan oleskeluluvan saaneen, ilman huoltajaa Suomeen saapuneen alaikäisen lapsen edun turvaamista kotoutumislain (681/2023) näkökulmasta. Ilman huoltajaa Suomeen saapuvien lasten määrä vaihtelee vuosittain, ja he muodostavat erityisen haavoittuvan ryhmän. Alaikäisille myönnetään oleskelulupa aikuisia useammin. Oleskelulupa perustuu useimmiten toissijaiseen suojeluun tai yksilöllisiin inhimillisiin syihin. Oleskeluluvan myöntämisen jälkeen lapsi siirtyy vastaanottolain piiristä kotoutumislain soveltamisalaan.

Tutkimuksessa tarkastellaan lapsen edun oikeudellista perustaa kansainvälisen, perustuslaillisen ja kansallisen lainsäädännön tasolla sekä kotoutumisen sisältöä ja tavoitteita erityisesti uudistetun lain kotoutumisen edistämisestä (681/2023) näkökulmasta. Erityistä huomiota kiinnitetään edustajajärjestelmään sekä oikeuteen koulutukseen sekä varhaiskasvatukseen, jotka ovat keskeisiä kotoutumisen ja lapsen kehityksen kannalta.

Tutkimus toteutetaan oikeusdogmaattisella menetelmällä, ja sen tavoitteena on selvittää, millaisia konkreettisia velvoitteita kotoutumislaki ja siihen liittyvä lainsäädäntö asettavat viranomaisille lapsen hoivan, huolenpidon, kasvatuksen ja kotoutumisen tukemiseksi tilanteessa, jossa lapsi on erityisen haavoittuvassa asemassa. Lapsen edun ensisijaisuus, joka perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, perustuslakiin ja erityislainsäädäntöön, toimii tutkielman läpileikkaavana periaatteena.

Tutkielma osoittaa, että kotoutumislain 3 luvun säännökset muodostavat alaikäiselle palvelukokonaisuuden, jossa keskiössä ovat palvelutarpeen arviointi ja monialainen kotoutumissuunnitelma. Hyvinvointialueella on keskeinen vastuu hoivan, asumisen ja kasvatuksen järjestämisestä sosiaalihuoltolain mukaisina palveluina, kun taas kunta vastaa kotoutumista edistävistä toimista kuten ohjauksen järjestämisestä.

Keskeinen johtopäätös on, että lapsen edun toteutuminen edellyttää viranomaisilta aktiivista, moniammatillista ja lapsen yksilöllisiin tarpeisiin mukautuvaa toimintaa. Palvelutarpeen arviointi, monialainen kotoutumissuunnitelma, turvallinen asuminen, koulutukseen pääsy sekä edustajan määrääminen muodostavat kokonaisuuden, jonka avulla lapsen oikeudet voidaan turvata.