Asioiden vai ihmisten johtamista - Johtaminen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa

Abstract

Menestyvä organisaatio, yksityinen tai julkinen, koostuu monista osatekijöistä. Tuloksen saavuttaminen on osatekijöiden hyvän yhteistyön tulosta. Yksi, ja ehkä myös tärkein, osatekijä on johtaminen ja esimiestyö.

Tässä pro gradu -tutkielmassa käsitellään julkisen sektorin organisaation johtamistyyliä tilannejohtamisen näkökulmasta. Taloudellinen kehitys on osaltaan pakottanut julkishallinnon tarkastelemaan toimintansa taloudellisuutta, tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä asiakkaisiinsa nähden. Kun hallinto on tehokasta, ovat sen kustannukset oikeutettuja ja kansalaiset saavat vastinetta rahoilleen. Julkisten palvelujen hyvä johtaminen on veronmaksajien etu.

Tutkielman empiirinen osa suoritettiin sähköisenä kyselytutkimuksena Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa. Tavoitteena oli selvittää, onko johtaminen ja esimiestyö painottunut asioihin vai ihmisiin. Tutkimuksessa esimiehet ja henkilöstö arvioivat kahdeksaa johtamisen tehtäväaluetta. Esimiehet peilasivat esitettyjä väittämiä johtamiskäyttäytymiseensä. Henkilöstö arvioi vastaavasti oman esimiehensä johtamiskäyttäytymistä. Esimiesten ja henkilöstön näkemyksistä muodostettiin organisaation perusjohtamistyyli.

Tulosten perusteella Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen perusjohtamistyyli näyttäisi painottuvan ihmisiin. Ihmiskeskeisten johtamistyylien prosentuaalinen osuus oli 58,4 %. On kuitenkin otettava huomioon se, että tutkimuksen kokonaisvastausprosentti oli vain 46,7 %, jolloin saatua tulosta ei voida yleistää. Esimiesten oman arvion mukaan heidän johtamiskäyttäytymisensä oli tehokasta, 84,5 % käytetyistä tyyleistä. Työntekijöiden vastaava näkemys esimiesten tehokkuudesta oli 64,8 %.

Tarkasteltaessa erikseen esitettyjä johtamistehtäviä huomio kiinnittyi siihen, että esimiehet pitivät itseään tehokkaana erityisesti muutosten toteuttamisessa. Heidän mielestään muutosten johtamisessa tehokkaita tyylejä käytettiin 96 % käytettävissä olevista tyyleistä. Työntekijöiden mielestä muutoksen johtamisessa tehokkaita tyylejä käytettiin 69 % käytetyistä tyyleistä.