Jätteiden lajittelun älykäs pelillistäminen

Abstract

Jätteiden määrä kulutusyhteiskunnassa kasvaa ja väärin käsiteltynä jätteiden määrän kasvulla on negatiivisia vaikutuksia ympäristöön. Jätteiden lajittelulla pyritään hyödyntämään jo tuotettua materiaalia mahdollisimman hyvin. Tässä tutkielmassa perehdyn siihen, miten pelillistämisellä voidaan vaikuttaa jätteiden lajittelukäyttäytymiseen. Pelillistämisen toteuttamisessa hyödynnetään älykästä jätehuoltoa. Tutkimuksen tavoitteena ja tutkimuskysymyksenä on saada kuvaa siitä, mikä on kotitalouksien käsitys pelillistämisen toimivuudesta lajittelukäyttäytymisen kannustajana. Tutkielmassa keskitytään kotitalouksiin ja niiden tuottamaan kotitalousjätteeseen.

Tutkimus suoritettiin Jyväskylän Kankaan alueella tammi-helmikuussa 2021. Alueella käytetään älykästä jätehuoltoa. Pelillistämisajanjakso kesti helmikuun ja tuona aikana vapaaehtoiset pyrkivät vähentämään sekajäteastian avaamista eli vähentämään sekajätteen määrää ja näin lisäämään jätteiden lajittelua. Osallistujat pyrkivät keräämään pisteitä. Pisteitä varten tammikuulta mitattiin neljän viikon vertailuajanjakso. Pisteitä sai parantamalla vertailuajanjakson viikoittaista tulosta eli jäteastian avauskertoja. Pelillistäminen toteutettiin lähettämällä osallistujille viikoittain sähköpostitse tulostilasto. Pelillistämisajanjakson jälkeen suoritettiin teemahaastattelut ja kerättyä aineistoa analysoitiin fenomenografisesti merkityskategorioihin jaettuna.

Tarkasteltaessa pelillistämisajanjakso numeerisia tuloksia, vaikutti pelillistäminen toimineen ja kannustaneen osallistujia lajittelemaan jätteitään tarkemmin ja näin vähentämään sekajätettään. Haastatteluiden mukaan osallistujat eivät kuitenkaan kokeneet, että pelillistämisellä olisi ollut suurta vaikutusta heidän lajittelukäyttäytymiseensä. Selvimmäksi motivaattoriksi nousi itsensä haastaminen ja motivaatio pohjautui jo ennen kokeilua syntyneeseen sisäsyntyiseen motivaatioon. Pelillistäminen koettiin lisäkannustajana ja tapana keskittää huomio vielä enemmän lajitteluun ainakin kokeilun ajaksi. Kaikki osallistujat kuitenkin uskoivat, että pelillistäminen voisi oikein toteutettuna kannustaa jätteiden tarkempaan lajitteluun.

Jatkotutkimuksissa voitaisiin kokeilla enemmän erilaisia pelillistämisen komponentteja ja haastatteluiden perusteella pelillistämisen aihetta voitaisiin laajentaa jätteiden lajittelukäyttäytymisestä esimerkiksi ostokäyttäytymiseen vaikuttamiseen. Tämän tutkimuksen perusteella ihmisten jätteiden lajitteluintoon vaikuttaa juuri tiedon lisääminen. Tulee kuitenkin huomioida, että tässä tutkimuksessa mukana olleet olivat jo ennestään kokeneita lajittelijoita. Pelillistämistä toteutettaessa idean selkeys on tärkeässä asemassa ja myös hyödynnetyn älykkään jätehuollon mittaamistavalla on suuri vaikutus.

Tämä tutkimus liittyy Kankaalla älykkään jätehuollon CIRCWASTE (LIFE15 IPE FI 004) osahankkeeseen, jossa kehitetään älykästä jätehuoltoa.