Saavatko sillat sielusi soimaan? Työnantajakuvan rakentuminen rakennusalan yritysten Twitter-viestinnässä

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten suomalaiset yhdyskunta- ja ympäristörakentamisesta vastaavat infrayritykset rakentavat työnantajakuviaan yhteisöpalvelu Twitterissä julkaisemissaan viesteissä. Tutkimusaineisto koostuu yhteensä 1300 twiitistä, jotka on kerätty Destia Oy:n, Pöyry Finland Oy:n, Ramboll Finland Oy:n, Skanska Oy:n, VR Track Oy:n ja YIT Oyj:n Twitter-käyttäjätileiltä. Aineisto on kerätty aikaväliltä 1.1.–30.6.2016.

Hyödynnän tutkimusmenetelminä topiikkianalyysia ja retorista analyysia. Selvitän topiikkianalyysin avulla, millaisia aiheita twiiteissä käsitellään, ja painotan retorisen analyysin klassisen retoriikan kolmijakoon. Etsin twiiteistä puhujan luotettavuuteen vetoavia eetoskeinoja, yleisön tunteisiin vaikuttavia paatoskeinoja ja twiitin asiasisällöllä vakuuttavia logoskeinoja. Huomioin analyysissa myös trooppiretoriikan neljä perustrooppia.

Twiiteissä esiintyi eniten toimintatopiikkia, jossa käsiteltiin yritysten sisäistä ja ulkoista toimintaa. Retorisista vakuuttamiskeinoista twiiteissä hyödynnettiin eniten eetoskeinoja ja vähiten logoskeinoja. Eetoskeinoja esiintyi eniten Pöyryn, paatoskeinoja VR Trackin ja logoskeinoja YIT:n Twitter-tileillä. Eetostwiiteissä vedottiin useimmin omaan auktoriteettiin, paatostwiiteissä puhutteluun ja logostwiiteissä tosiasiapuheeseen. Merkittävimmät eroavaisuudet Twitter-tilien välillä löytyivät paatos- ja logoskeinojen käytöstä. Paatoskeinoista huumoria esiintyi vain VR Trackin twiiteissä, ja kuudesta logoskeinosta kaikki esiintyivät Rambollin, VR Trackin ja YIT:n twiiteissä, mutta vain kolme Destian twiiteissä. Perustroopeista twiiteissä esiintyi eniten metaforia ja vähiten ironiaa, jota ei ollut havaittavissa yhdessäkään tutkimusaineiston twiitissä.

Infrayritykset painottivat twiiteissä asiantuntijuuttaan korostamalla toimintaansa ja välittivät me-viittausten avulla kuvaa yhtenäisestä ja hyvinvoivasta työyhteisöstä. Yritykset hyödynsivät puhuttelua erityisesti työntekijöiden rekrytoinnissa ja ohjasivat värikkäitä ilmaisuja käyttämällä yleisöä muodostamaan positiivisia mielikuvia yrityksiään kohtaan. Tosiasiapuheella yritykset rakensivat puolestaan kuvaa asiantuntevasta ja luotettavasti eteenpäin sujuvasta toiminnasta, joka ei kohtaa häiriöitä tai viivästyksiä.