Turvallisuusselvitys vai turha selvitys?

Henkilöstöturvallisuus on noussut viimeisten vuosikymmenten aikana kiinteäksi osaksi riskienhallintaa, mikä on aiheuttanut myös sääntelyn kehittämistarpeita. Suomessa henkilöstöturvallisuuden sääntelyn kehitykseen ovat vaikuttaneet Euroopan unionin sääntely sekä työelämän rakenteelliset uudistukset ja yritysten kokemat uudenlaiset turvallisuusuhat, kuten teollisuusvakoilu ja kyberrikokset. Henkilöstön, yritysten ja toimitilojen luotettavuuden arviointia koskevaa lainsäädäntöä kehitettiin käyttötarkoituksen tarkentamisen näkökulmasta laajentaen sen aiemmasta valtion turvallisuuden suojelusta myös yritysten tärkeiden etujen suojeluun. Erityisesti lainsäädännön toteuttamisen kannalta haasteita on ilmennyt henkilö- ja yritysturvallisuusselvitysten tekemisvastuun kanssa useiden vuosien ajan ennen kuin se keskitettiin täysimääräisesti suojelupoliisille. Suojelupoliisin haasteiksi ovat nousseet jyrkkä turvallisuusselvitysten määrän kasvu, selvitysten laatimiseen liittyvät resurssipuutteet ja turvallisuusselvitysten käyttöalan laajentaminen. Turvallisuusselvitysten määrien kehityksen voidaan nähdä nousseen yli odotusten, joka on selvästi vaikuttanut suojelupoliisin toiminnan kehittämistarpeisiin. Turvallisuusselvitysmenettely on kehittynyt vuosien varrella paljon niin lainsäädännön kuin käytännön tekemisen kannalta. On pystytty vastaamaan voimakkaasti kasvaviin selvitysmääriin ja hyödyntämään digitalisaatiota käsittelyssä. Toisaalta rikosseuraamusalan näkökulmasta nykyinen turvallisuusselvitysmenettely ei ole riittävä ja se aiheuttaa haasteita erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden vuoksi.