Understanding resistance to change within informal intra-organizational social networks : Case study

Abstract

The purpose of this thesis is to examine how informal intra-organizational social networks influence individuals’ perceived resistance to change during organizational transformation. The majority of organizational change initiatives have been found to fail, with resistance to change determined as one of the primary causes of these failures. Simultaneously, informal interaction among employees may shape the perception how individuals interpret change. It is therefore interesting to explore how these two phenomena can interact in the context of organizational change. The topic of the thesis is also relevant as a comprehensive understanding of resistance to change can offer organizations competitive advantage within increasingly fast-paced and competitive environment.

The theoretical framework of this thesis explores resistance to change as a complex phenomenon affecting the cognitive, affective, and behavioral dimensions of an individual during organizational change. Intra-organizational social networks are studied particularly from the perspective of informal social networks. Moreover, social networks are also examined based on concepts of social capital, the strength of weak ties, and opinion leadership. The research is conducted as a single case study within the context of a multinational pharmaceutical company in which seven employees are participated in qualitative semi-structured interviews.

The empirical findings of the study suggest that informal intra-organizational social networks can both reduce and increase resistance to change. Broader, cross-functional social networks promote diverse communication within the organization, increase the sense of involvement and influence, and further develop commitment to change by reducing uncertainty. Contrastingly, narrower social networks consisting of closely connected like-minded individuals may foster one-sided interpretations of change, thus reinforcing resistance to change. Additionally, the study findings emphasize the role of informal opinion leaders within intra-organizational social networks as shapers of collective attitudes.

Based on the conducted research, organizations should seek to create an organizational culture and environment that supports and enables cross-functional networking, transparency, and participative decision-making. Furthermore, it could be beneficial for organizations to recognize the role of informal opinion leaders as bridging cross-functional social networks, and as key actors in managing resistance to change.

Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten yrityksen sisäiset epäviralliset verkostot vaikuttavat yksilön kokemaan muutosvastarintaan organisaatiomuutoksen aikana. Suurimman osan organisaatiomuutoksista on todettu epäonnistuvan, ja muutosvastarinnan on havaittu olevan yksi pääsyistä näihin epäonnistumisiin. Samaikaisesti organisaatioiden arjessa tapahtuu jatkuvasti epävirallista vuorovaikutusta työntekijöiden välillä muovaten yksilön tulkintaa muutoksesta. On siis mielenkiintoista selvittää, miten nämä kaksi ilmiötä risteävät organisaatiomuutoksen kontekstissa. Aihe on myös ajankohtainen, sillä yhä nopeammin muuttuvassa maailmassa ja kilpailuympäristössä muutosvastarinnan kokonaisvaltainen ymmärtäminen voi tarjota organisaatioille kilpailuetua.

Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan muutosvastarintaa moninaisena ilmiönä osana yksilön ajattelua, tunteita ja käyttäytymistä organisaatiomuutoksen aikana. Teoreettisen viitekehyksen toista kokonaisuutta, yritysten sisäisiä sosiaalisia verkostoja, käsitellään erityisesti epävirallisten verkostojen näkökulmasta. Lisäksi sosiaalia verkostoja tutkitaan sosiaalisen pääoman, verkostosuhteiden siteiden vahvuuden sekä mielipidejohtajuuden kautta. Tutkimus on toteutettu yksittäisenä tapaustutkimuksena kansainvälisen lääketeollisuusyhtiön kontekstissa, jossa seitsemän henkilöä on osallistunut laadullisiin puolistrukturoituihin haastatteluihin.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että yrityksen sisäiset epäviralliset verkostot voivat sekä lieventää että vahvistaa muutokseen kohdistuvaa vastarintaa. Laajat ja poikkiorganisatoriset sosiaaliset verkostot tukevat monimuotoista kommunikaatiota lisäten yksilön osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuden tunnetta, mikä helpottaa muutokseen sitoutumista ja täten vähentää yksilön kokemaa epävarmuutta muutoksesta. Toisaalta tiiviisti samankaltaisesti ajattelevista jäsenistä koostuva verkosto voi johtaa yksipuolisiin tulkintoihin muutoksesta vahvistaen muutosvastarintaa. Samalla tutkimustulokset korostavat epävirallisten mielipidejohtajien roolia yritysten sisäisissä sosiaalisissa verkostoissa kollektiivisten asenteiden muokkaajina.

Tutkielman pohjalta organisaatioiden tulisi panostaa yrityskulttuuriin ja ympäristöön, joka tukee poikkiorganisatorista verkostoitumista, avoimuutta ja osallistavaa päätöksentekoa. Organisaatioiden tulisi myös tunnistaa mielipidejohtajien merkitys sillanrakentajina yrityksen sisäisten sosiaalisten verkostojen välillä osana muutosvastarinnan hallintaa.