Management Control Systems and External Crisis Effects : Testing Discretionary Budgets based on Statistical Co-citation Analysis

Controllers are pivotal in the management of daily financial activities of an organisation through management accounting and through the development and maintenance of accounting systems to suit the organisational needs. As such, they attain first-hand information about early warning signs that entail an organisational crisis. However, even though the bulk of theory suggests a somewhat unified consensus that (management) accounting inscriptions have a stability creating effect, scholars and practitioners are not universally clear on what this implies in the context of the crisis. Organic and mechanistic control approaches have been suggested to enhance innovation outcomes, but it is not fully clear how these concepts relate to the controller or how they are in motion within accounting or related systems. Different models, such as the Levers of Control (LOC), Balanced Scorecard (BSC), and Economic Value Added (EVA) have been proposed as a solution to navigate around environmental complexities. However, these models have been criticized for having limited innovation capacity, ambiguity of causal relationships, and limited potential in predicting distress. They also fail to fully assess the value that can be provided by the controller. By utilizing a systematic co-citation based literature review, and the conventions of abductive qualitative thematic analysis in an interview setting, this study investigates how controllers may influence the crisis management effectiveness of limited companies. In this effort, the objective of budget feasibility in crises is tested as an accounting-related point of contact. Based on a functional covering of the associated theory from the past 25 years, this thesis delivers a crisis management framework as a reference for controllers for navigating through different organisational crises caused by external shifts. The research suggests that controllers have a notable role in crisis management as a support function through financial modelling, which contributes to, for instance, real-time communication, scenario analyses and general sensemaking. In this effort, operational knowledge and information is essential in transforming numbers into a description for top management and other internal stakeholders. Budgets attain relevance in organisational crises, but they must be supported with forecasts as these structures complement each other. The relative value of physical accounting systems extend primarily to data sourcing and thus they are more contributive than what could be understood in the light of past research.

Controllereilla on keskeinen rooli organisaation päivittäisten talousasioiden hoidossa sekä johdon laskentatoimen kautta että laskentatoimen järjestelmien kehittämisessä ja ylläpidossa. Näin ollen heillä on ensikäden tietoa aikaisista varoitusmerkeistä, jotka voivat viitata tulevaan organisaatiokriisiin. Vaikka nykytutkimus puoltaa ajatusta, että laskentatoimella on vakautta edistävä vaikutus, tutkijat ja alalla toimivat asiantuntijat eivät ole yksimielisiä siitä, miten se kytkeytyy kriisin kontekstiin. Orgaanisia sekä mekaanisia hallinnan lähestymistapoja on ehdotettu innovaatiotulosten parantamiseksi, mutta ei ole täysin selvää, miten nämä käsitteet liittyvät Controlleriin tai miten ne toimivat laskentatoimen- tai sen johdannaisissa järjestelmissä. Erilaisia toimintamalleja, kuten Levers of Control (LOC), Balanced Scorecard (BSC) sekä Economic Value Added (EVA) on ehdotettu ratkaisuksi ulkopuolisten monimutkaisuuksien navigointiin. Näitä malleja on kuitenkin kritisoitu muun muassa rajallisesta innovaatiokapasiteetista, epäselvistä syy-seuraussuhteista, ja rajallisesta kyvystä ennakoida kriisejä. Ne eivät myöskään täysin selitä sitä arvoa, mitä controlleri voi tarjota. Tämä pro gradu -tutkielma tutkii, miten controlleri voi vaikuttaa kriisinhallinnan toimivuuteen osakeyhtiöissä käyttäen systemaattista yhteisviittaukseen perustuvaa kirjallisuuskatsausta sekä abduktiivisen (kvalitatiivisen) ja temaattisen analyysin keinoja haastattelun ympäristössä. Tässä pyrkimyksessä on keskeisenä tavoitteena tarkastella budjettien toimivuutta kriiseissä laskentatoimen rajapintana. Tutkimus rakentaa kontrollereille kriisinhallintamallin erilaisten ulkopuolisten tekijöiden aiheuttamien organisaatiokriisien hallintaan. Malli rakentuu tutkimuskatsauksen pohjalta soveltaen kattaen aiemmat keskeiset tutkimukset viimeisen 25 vuoden ajalta. Tutkimustulosten perusteella voidaan osoittaa, että controllereilla on merkittävä rooli kriisinhallinnassa talouden mallintamisen kautta, mikä edesauttaa muun muassa ajantasaista kommunikointia, skenaarioanalyysien tuottamista, ja yleistä tulkintaa. Operatiivisella tiedolla ja informaatiolla on keskeinen rooli erityisesti numeroiden muuntamisessa kuvaukseksi yrityksen johdolle ja muille sisäisille sidosryhmille. Budjetit omaavat merkitystä organisaatiokriisissä, mutta niitä täytyy tukea ennusteilla, koska nämä rakenteet täydentävät toisiaan. Fyysisten laskentatoimen järjestelmien arvo ulottuu datan keruuseen, ja näin ollen ne ovat enemmän täydentäviä kuin mitä voitaisiin käsittää aiempien tutkimusten valossa.