Selitettävyyden ja vuorovaikutuksen kehittäminen tekoälypohjaisissa rekrytointijärjestelmissä : Työnhakijoiden näkökulma

Abstract

Tekoälypohjaisia rekrytointijärjestelmiä käytetään yhä enemmän työnhakijoiden seulonnassa ja arvioinnissa, vaikka niiden selitettävyys ja vuorovaikutuksellisuus ovat jääneet vähälle huomiolle työnhakijoiden näkökulmasta. Tekoälypohjainen päätöksenteko voi vaikuttaa merkittävästi hakijoiden luottamukseen ja kokemukseen rekrytointiprosessista, mutta tähän mennessä tutkimus on keskittynyt pääsiassa järjestelmien tehokkuuteen. Selitettävyyden ja vuorovaikutuksellisuuden tarkastelu työnhakijoiden näkökulmasta on kuitenkin tarpeellista, sillä päätöksenteon läpinäkyvyys ja mahdollisuus vuorovaikutukseen voivat parantaa hakijoiden hyväksyntää ja sitoutumista rekrytointiprosessiin. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa, millaisia selitettävyys- ja vuorovaikutusodotuksia työnhakijoilla on tekoälypohjaisissa rekrytointijärjestelmissä.

Tutkimus toteutettiin konstruktiivisella tutkimusotteella ja aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, joissa haastateltiin työnhakijoita eri taustoista. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla, mikä mahdollisti työnhakijoiden kokemusten ja näkökulmien syvällisen tarkastelun. Tutkimuksen tuloksena muodostettiin ohjeistus, joka käsittelee selitettävyyden ja vuorovaikutuksellisuuden kehityssuuntia tekoälypohjaisissa rekrytointijärjestelmissä. Ohjeistuksessa keskitytään selitysten selkeyteen, vuorovaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen, kuten lisätietojen kysymiseen, sekä tekoälyn ja ihmisten välisten roolien selkeyttämiseen rekrytointiprosessin eri vaiheissa, kuten hakemisen, seulonnan ja arvioinnin yhteydessä. Ohjeistus sisältää konkreettisia suosituksia siitä, miten selitettävyys voidaan huomioida järjestelmän käyttöliittymän suunnittelussa ja miten vuorovaikutuksellisuutta voidaan lisätä esimerkiksi tarjoamalla reaaliaikaista palautetta hakijoille heidän edistymisestään prosessin aikana.

Ohjeistuksen tarkoitus on tarjota rekrytoinnin kehittäjille kehityssuuntia, joiden avulla he voivat vastata työnhakijoiden toiveisiin selitettävyydestä ja vuorovaikutuksesta ja siten edistää hakijakokemusta tekoälypohjaisessa rekrytoinnissa. Jatkotutkimuksena voitaisiin arvioida ohjeistuksen käytettävyyttä ja vaikutuksia käytännön rekrytointitilanteissa sekä kartoittaa tarkemmin erilaisten työnhakijaryhmien, kuten eri ikäryhmien, näkemyksiä. Ohjeistuksen vaikutusta voitaisiin lisäksi arvioida käytännössä esimerkiksi pilottiohjelmien avulla, joissa tekoälypohjaisia rekrytointijärjestelmiä muokataan ohjeistuksen mukaisesti ja tarkastellaan, miten muutokset vaikuttavat hakijakokemukseen ja luottamukseen rekrytointiprosessiin.