Onko häirinnästä tullut osa kuntajohtajan arkea? : Kuntajohtajien kokema häirintä ja sen mahdollinen vaikutus päätöksentekoon
Vähäkangas, Samuli Eero Johannes (2024-09-05)
Vähäkangas, Samuli Eero Johannes
05.09.2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024090569518
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024090569518
Tiivistelmä
Menestyvän kunnan elinehto on hyvä kuntajohtaminen. Kuntajohtaminen pitää sisällään karkeasti ammatillisen johtamisen sekä poliittisen johtamisen. Kahtiajako näiden kahden johtamismuodon välillä voidaan erottaa tarkastellessa niiden piirteitä. Poliittisessa johtamisessa ydin on vastuu kuntalaisia kohtaan. Ammatillinen johtaminen on taas valmistelu- ja täytäntöönpano-organisaatioiden johtamista, joka kulkee käsikädessä poliittisen johtamisen rinnalla. Ydintehtävänä kuntajohtamisessa on kuitenkin huolehtia niistä toimenpiteistä, joilla kunnan perustehtävän toteutuminen taataan.
Kuntajohtaja tasapainoilee alati muuttuvalla toimikentällä ja työ voi olla kuormittavaa ilman ulkopuolisiakin tekijöitä. Kuntajohtajan työtä saattaa hankaloittaa entisestään ulkopuoliset tekijät, kuten häirintä ja epäasiallinen käyttäytyminen. Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella kuntajohtajan työssä esiintyviä negatiivisia lieveilmiöitä, kuten häirintää ja epäasiallisia vaikuttamispyrkimyksiä. Erityisesti tutkielman kannalta kiinnosti se, miten häirintä mahdollisesti vaikuttaa kuntajohtajan päätöksentekoon sekä työhyvinvointiin.
Tutkielman keskeisiä käsitteitä on kuntajohtaminen, häirintä, työhyvinvointi ja kuntajohtaja. Kuntajohtajalla viittaan tutkielmassa niin kaupunginjohtajiin kuin kunnanjohtajiin. Tutkielman tausta-aineistona toimi Kuntaliiton, Kevan ja Kuntajohtajat Ry:n yhdessä teettämä Kuntajohtajien työhyvinvointi -tutkimus. Tutkielmassa hyödynsin vuosien 2018, 2020 ja 2022 kuntajohtajien työhyvinvointi -tutkimuksia. Empiirisen aineiston kerättiin teemahaastattelulla, jossa haastateltiin kahdeksaa sattumanvaraisesti valittua kuntajohtajaa. Haastatteluissa kerättiin aineistoa kuntajohtajien häirintäkokemuksista sekä häirinnän vaikutuksista.
Kuntajohtajat työskentelevät näkyvällä paikalla kunnassa ja työn tuoma julkisuus ei ole aina hyvästä. Haastatteluissa esiin nousi samoja häirinnän ja epäasiallisen käytöksen ilmenemismuotoja kuin tutkielman taustana toimineessa kuntajohtajien työhyvinvointitutkimuksessa. Kuntajohtajat kertoivat muun muassa kohdanneensa ja saaneensa osakseen asiatonta palautetta mediassa, sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa häirintää, kasvokkain tapahtuvaa epäasiallista käytöstä sekä seksuaalista häirintää. Mielenkiintoisina huomioina kuntajohtajat kertoivat häirinnän subjektiivisuudesta sekä häirintään puuttumisen vaikeuksista. Useat kuntajohtajat olivat sitä mieltä, että häirintää on aina ollut ja sitä tulee aina olemaan, ja siihen puuttuminen on haastavaa. Haastatteluissa ristiriitaista oli, että osan mielestä häirintä ja epäasiallinen kohtelu tulee vain niellä ja sen kanssa täytyy oppia elämään. Kuntajohtajat kuitenkin myös painottivat, että häirintä on aina ei toivottua ja sitä ei kenenkään tulisi sietää.
Kuntajohtaja tasapainoilee alati muuttuvalla toimikentällä ja työ voi olla kuormittavaa ilman ulkopuolisiakin tekijöitä. Kuntajohtajan työtä saattaa hankaloittaa entisestään ulkopuoliset tekijät, kuten häirintä ja epäasiallinen käyttäytyminen. Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella kuntajohtajan työssä esiintyviä negatiivisia lieveilmiöitä, kuten häirintää ja epäasiallisia vaikuttamispyrkimyksiä. Erityisesti tutkielman kannalta kiinnosti se, miten häirintä mahdollisesti vaikuttaa kuntajohtajan päätöksentekoon sekä työhyvinvointiin.
Tutkielman keskeisiä käsitteitä on kuntajohtaminen, häirintä, työhyvinvointi ja kuntajohtaja. Kuntajohtajalla viittaan tutkielmassa niin kaupunginjohtajiin kuin kunnanjohtajiin. Tutkielman tausta-aineistona toimi Kuntaliiton, Kevan ja Kuntajohtajat Ry:n yhdessä teettämä Kuntajohtajien työhyvinvointi -tutkimus. Tutkielmassa hyödynsin vuosien 2018, 2020 ja 2022 kuntajohtajien työhyvinvointi -tutkimuksia. Empiirisen aineiston kerättiin teemahaastattelulla, jossa haastateltiin kahdeksaa sattumanvaraisesti valittua kuntajohtajaa. Haastatteluissa kerättiin aineistoa kuntajohtajien häirintäkokemuksista sekä häirinnän vaikutuksista.
Kuntajohtajat työskentelevät näkyvällä paikalla kunnassa ja työn tuoma julkisuus ei ole aina hyvästä. Haastatteluissa esiin nousi samoja häirinnän ja epäasiallisen käytöksen ilmenemismuotoja kuin tutkielman taustana toimineessa kuntajohtajien työhyvinvointitutkimuksessa. Kuntajohtajat kertoivat muun muassa kohdanneensa ja saaneensa osakseen asiatonta palautetta mediassa, sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa häirintää, kasvokkain tapahtuvaa epäasiallista käytöstä sekä seksuaalista häirintää. Mielenkiintoisina huomioina kuntajohtajat kertoivat häirinnän subjektiivisuudesta sekä häirintään puuttumisen vaikeuksista. Useat kuntajohtajat olivat sitä mieltä, että häirintää on aina ollut ja sitä tulee aina olemaan, ja siihen puuttuminen on haastavaa. Haastatteluissa ristiriitaista oli, että osan mielestä häirintä ja epäasiallinen kohtelu tulee vain niellä ja sen kanssa täytyy oppia elämään. Kuntajohtajat kuitenkin myös painottivat, että häirintä on aina ei toivottua ja sitä ei kenenkään tulisi sietää.