Tasapainotetun tuloskortin käyttö terveyspalveluyrityksessä : Johdon näkemys toimivuudesta strategisessa ohjauksessa ja kehittämistarpeista
Nykänen, Tuomas (2024-05-12)
Nykänen, Tuomas
12.05.2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051229419
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051229419
Tiivistelmä
Suoritusta on mitattava, jotta sitä voi ohjata. Suorituskyvyn mittauksessa on kyse johdon
ohjauksen keinosta, minkä avulla toimintaa ja suoritetta mitataan ja raportoidaan
määrällisessä muodossa. Johdon laskentatoimen näkökulmasta suorituskyvyn mittaus on yksi
kriittisimmistä toiminnoista, mikä näkyy johdon strategisen ohjauksen ja strategisen
suorituskyvyn mittauksen yhteneväisyytenä. Suorituskyvyn mittausjärjestelmät ovat
yleistyneet 1990-luvun aikana tasapainotetun tuloskortin avulla. Tasapainotetussa
tuloskortissa yhdistyy yrityksen toiminta kokonaisvaltaisesti tavalla, missä yrityksen toiminta
on mahdollista raportoida johdolle yhdellä näkymällä. Tasapainotettu tuloskortti on
terveydenhoidossa ja sairaanhoidossa aktiivisessa käytössä, koska toimialan ominaisuuksia
ovat monimutkaiset prosessit ja suuri määrä sidosryhmiä. Tasapainotettua tuloskorttia on
toimialalla tutkittu kansainvälisesti paljon, koska sen painoarvo terveydenhoidon ja
sairaanhoidon organisaatioissa on mittava. Kansallisesti suorituskyvyn mittausjärjestelmiä ja
toimivuutta strategisessa ohjauksessa on tutkittu suhteellisen vähän.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia tasapainotetun tuloskortin käyttöä yrityksessä ja
tuloskortin toimivuutta yrityksen strategisessa ohjauksessa. Toisena tavoitteena on tuottaa
yritykselle kehitysehdotuksia suorituskyvyn mittausjärjestelmän kehittämistyötä varten, jotta
se palvelisi paremmin yrityksen johtoa suorituskyvyn mittausjärjestelmänä ja johdon
strategisen ohjauksen työkaluna. Tutkielma toteutetaan laadullisella menetelmällä ja
teemahaastattelu toimii tutkielman aineistonkeruumenetelmänä. Haastatteluissa käsiteltiin
tutkittavan yrityksen tuloskortin käyttöä, jalkauttamista organisaation sisällä, mittareita ja
yhteyttä strategiaan ja strategiseen ohjaukseen. Haastatteluihin osallistui yrityksestä
seitsemän henkilöä, joista kuusi kuuluvat yrityksen johtoryhmään ja yksi keskijohtoon.
Tutkimustulokset osoittavat, että suorituskyvyn mittauksen nykytilanne tutkittavassa
yrityksessä on hyvällä tasolla. Yritys hyödyntää aktiivisesti tuloskortin neljää näkökulmaa.
Tuloskortti on tyypillisesti johtoryhmän jäsenillä kuukausittaisessa käytössä sekä diagnostisesti
että interaktiivisesti. Tuloskortti on jalkautettu yrityksen sisällä yksiköille ja tiimeille omilla
tuloskorteilla. Tutkimuksen perusteella nykyinen tasapainotettu tuloskortti toimii
erinomaisesti strategisen ohjauksen työkaluna, ja mittausjärjestelmän ohjausvaikutusta
pyritään lisäämään strategiakartan, strategisten tavoitteiden ja
palkitsemisjärjestelmäintegraation avulla. Tutkimuksen perusteella yrityksen tuloskortissa on
kuitenkin kehitettävää. Käytettävyyden parantaminen tiettyjen yksiköiden osalta mittarien
määrittelytyöllä, strategiakauden tavoitteiden lisääminen tuloskortille, teknisen järjestelmän
kehittäminen tai tuloskortin rakentaminen BI-järjestelmään ovat kehityskohteita, mitkä
parantaisivat tuloskortin toimivuutta johdon työkaluna.
ohjauksen keinosta, minkä avulla toimintaa ja suoritetta mitataan ja raportoidaan
määrällisessä muodossa. Johdon laskentatoimen näkökulmasta suorituskyvyn mittaus on yksi
kriittisimmistä toiminnoista, mikä näkyy johdon strategisen ohjauksen ja strategisen
suorituskyvyn mittauksen yhteneväisyytenä. Suorituskyvyn mittausjärjestelmät ovat
yleistyneet 1990-luvun aikana tasapainotetun tuloskortin avulla. Tasapainotetussa
tuloskortissa yhdistyy yrityksen toiminta kokonaisvaltaisesti tavalla, missä yrityksen toiminta
on mahdollista raportoida johdolle yhdellä näkymällä. Tasapainotettu tuloskortti on
terveydenhoidossa ja sairaanhoidossa aktiivisessa käytössä, koska toimialan ominaisuuksia
ovat monimutkaiset prosessit ja suuri määrä sidosryhmiä. Tasapainotettua tuloskorttia on
toimialalla tutkittu kansainvälisesti paljon, koska sen painoarvo terveydenhoidon ja
sairaanhoidon organisaatioissa on mittava. Kansallisesti suorituskyvyn mittausjärjestelmiä ja
toimivuutta strategisessa ohjauksessa on tutkittu suhteellisen vähän.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia tasapainotetun tuloskortin käyttöä yrityksessä ja
tuloskortin toimivuutta yrityksen strategisessa ohjauksessa. Toisena tavoitteena on tuottaa
yritykselle kehitysehdotuksia suorituskyvyn mittausjärjestelmän kehittämistyötä varten, jotta
se palvelisi paremmin yrityksen johtoa suorituskyvyn mittausjärjestelmänä ja johdon
strategisen ohjauksen työkaluna. Tutkielma toteutetaan laadullisella menetelmällä ja
teemahaastattelu toimii tutkielman aineistonkeruumenetelmänä. Haastatteluissa käsiteltiin
tutkittavan yrityksen tuloskortin käyttöä, jalkauttamista organisaation sisällä, mittareita ja
yhteyttä strategiaan ja strategiseen ohjaukseen. Haastatteluihin osallistui yrityksestä
seitsemän henkilöä, joista kuusi kuuluvat yrityksen johtoryhmään ja yksi keskijohtoon.
Tutkimustulokset osoittavat, että suorituskyvyn mittauksen nykytilanne tutkittavassa
yrityksessä on hyvällä tasolla. Yritys hyödyntää aktiivisesti tuloskortin neljää näkökulmaa.
Tuloskortti on tyypillisesti johtoryhmän jäsenillä kuukausittaisessa käytössä sekä diagnostisesti
että interaktiivisesti. Tuloskortti on jalkautettu yrityksen sisällä yksiköille ja tiimeille omilla
tuloskorteilla. Tutkimuksen perusteella nykyinen tasapainotettu tuloskortti toimii
erinomaisesti strategisen ohjauksen työkaluna, ja mittausjärjestelmän ohjausvaikutusta
pyritään lisäämään strategiakartan, strategisten tavoitteiden ja
palkitsemisjärjestelmäintegraation avulla. Tutkimuksen perusteella yrityksen tuloskortissa on
kuitenkin kehitettävää. Käytettävyyden parantaminen tiettyjen yksiköiden osalta mittarien
määrittelytyöllä, strategiakauden tavoitteiden lisääminen tuloskortille, teknisen järjestelmän
kehittäminen tai tuloskortin rakentaminen BI-järjestelmään ovat kehityskohteita, mitkä
parantaisivat tuloskortin toimivuutta johdon työkaluna.