Yllättävien muutosten johtaminen : Muutosjohtaminen Covid-19-pandemian aikana
Vuorisalo, Sampo (2024-03-21)
21.03.2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024032112410
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024032112410
Tiivistelmä
Muutosjohtaminen on esihenkilöiden arkea nykypäivänä, mutta yllättävät muutokset organisaatioiden toimintaympäristöissä ja yhteiskunnassa voivat pakottaa organisaation muutokseen. Tällaisilla hetkillä, kuten Covid-19-pandemian aikana johtohenkilöiden tulee löytää valmiudet muutoksen läpivientiin ilman tarkkaan mietittyjä suunnitelmia. Tutkimus keskittyy tarkastelemaan organisaatiomuutosta ja muutosjohtamista yllättävissä muutoksissa, sekä sitä, mitä esihenkilöiden tulee ottaa huomioon tällaisissa tilanteissa. Pandemian aiheuttamia muutoksia tutkitaan organisaatioiden johtohenkilöiden näkökulmasta.
Yllättävien muutosten johtaminen haastaa esihenkilöitä eri tavalla kuin suunnitelluissa muutoksissa. Suunnitelluissa muutoksissa muutokselle on laadittu selkeä prosessi, jonka avulla muutosta tuodaan organisaation arkeen askelittain. Yllättävässä muutoksessa tämä ei ole yleensä mahdollista, vaan organisaatioiden työskentely voi muuttua hetkessä, ilman sen suurempaa suunnitelmaa. Yllättävien muutosten kautta organisaatiot voivat myös saada toimintaansa tapoja, jotka jäävät pysyvästi käyttöön.
Tämä Pro gradu -tutkielma on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena, ja tutkimusaineisto on kerätty puolistrukturoituna lomakekyselynä. Tutkimuksen kohderyhmä koostuu kuntien johtohenkilöinä työskentelevistä asiantuntijoista. Tutkielman tarkoituksena on tuoda esille, miten muutosjohtamisella voidaan vaikuttaa organisaatiomuutokseen yllättävissä tilanteissa, ja miten pandemia jätti pysyvät vaikutteet organisaatioiden toimintaan.
Tutkimustulosten mukaan yllättävien muutosten läpiviennissä organisaation henkilöiden välinen luottamus on tärkeässä roolissa, jotta muutoksessa onnistutaan. Muutosjohtamisen kannalta yllättävät muutokset antavat mahdollisuuden nopeaan muutokseen ja tällöin organisaatioiden ketteryys korostuu, mikäli henkilöstön ja esihenkilöiden välinen luottamus on kunnossa. Muutosjohtajien tulee pitää huoli aktiivisesti viestinnästä henkilöstölle, ja tämän avulla saadaan henkilöstö mukaan toteuttamaan muutosta. Joustavuus molemmin puolin organisaatiossa nousee suureen rooliin, ja se myös haastaa aiemmat työskentelytavat. Tutkimustulosten mukaan pandemian takia organisaatiot ovat muuttaneet työskentelykäytäntöjään, ja samalla ne ovat jääneet pysyvästi monipuolistamaan organisaatioiden työskentelyä. Etätyön jääminen mahdollisuudeksi työskennellä haastaa samalla esihenkilöitä muokkaamaan toimintaansa kohti yksilökeskeisempää johtamista.
Yllättävien muutosten johtaminen haastaa esihenkilöitä eri tavalla kuin suunnitelluissa muutoksissa. Suunnitelluissa muutoksissa muutokselle on laadittu selkeä prosessi, jonka avulla muutosta tuodaan organisaation arkeen askelittain. Yllättävässä muutoksessa tämä ei ole yleensä mahdollista, vaan organisaatioiden työskentely voi muuttua hetkessä, ilman sen suurempaa suunnitelmaa. Yllättävien muutosten kautta organisaatiot voivat myös saada toimintaansa tapoja, jotka jäävät pysyvästi käyttöön.
Tämä Pro gradu -tutkielma on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena, ja tutkimusaineisto on kerätty puolistrukturoituna lomakekyselynä. Tutkimuksen kohderyhmä koostuu kuntien johtohenkilöinä työskentelevistä asiantuntijoista. Tutkielman tarkoituksena on tuoda esille, miten muutosjohtamisella voidaan vaikuttaa organisaatiomuutokseen yllättävissä tilanteissa, ja miten pandemia jätti pysyvät vaikutteet organisaatioiden toimintaan.
Tutkimustulosten mukaan yllättävien muutosten läpiviennissä organisaation henkilöiden välinen luottamus on tärkeässä roolissa, jotta muutoksessa onnistutaan. Muutosjohtamisen kannalta yllättävät muutokset antavat mahdollisuuden nopeaan muutokseen ja tällöin organisaatioiden ketteryys korostuu, mikäli henkilöstön ja esihenkilöiden välinen luottamus on kunnossa. Muutosjohtajien tulee pitää huoli aktiivisesti viestinnästä henkilöstölle, ja tämän avulla saadaan henkilöstö mukaan toteuttamaan muutosta. Joustavuus molemmin puolin organisaatiossa nousee suureen rooliin, ja se myös haastaa aiemmat työskentelytavat. Tutkimustulosten mukaan pandemian takia organisaatiot ovat muuttaneet työskentelykäytäntöjään, ja samalla ne ovat jääneet pysyvästi monipuolistamaan organisaatioiden työskentelyä. Etätyön jääminen mahdollisuudeksi työskennellä haastaa samalla esihenkilöitä muokkaamaan toimintaansa kohti yksilökeskeisempää johtamista.