Henkilöstön näkökulma osaamiseen ja osaamisen kehittämiseen hyvinvointialueella
Tarkiainen, Emma-Karita (2023-05-12)
Tarkiainen, Emma-Karita
12.05.2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023051243944
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023051243944
Tiivistelmä
Vuoden 2023 alusta hyvinvointialueet astuivat voimaan. Kyseessä on mittava uudistus, jonka myötä 21 hyvinvointialuetta otti vastuulleen alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen. Toisaalta, vaikka sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla jatkuvaan muutokseen on totuttu, on Suomen kohdalla kyseessä merkittävä uudistus. Toimintatapojen ja toimintaympäristöjen muuttuessa on oleellista suunnata katse alueilla toimivien ammattilaisten osaamiseen ja osaamisen kehittämiseen, sillä osaaminen ja osaamisen uudistuminen ovat ratkaisevassa asemassa muutoksen onnistumisessa.
Tämän kvalitatiivisen tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten perusterveydenhuollon henkilöstö kokee hyvinvointialueen vaikuttavan osaamiseen ja osaamisen kehittämiseen. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä hyödynnettiin haastatteluja. Haastattelut toteutettiin moniammatillisesti ja haastatteluihin osallistuneet työntekijät olivat ammateiltaan sairaanhoitajia, osastonhoitajia ja lääkäreitä. Tutkimus toteutettiin yhden hyvinvointialueen sisällä, mutta haastatteluun osallistuneet työskentelivät kolmella eri paikkakunnalla. Hyödyntämällä haastatteluja, kyettiin saamaan ajankohtaista tietoa siitä, miten ammattilaiset kokevat hyvinvointialueen vaikuttavan osaamiseen ja osaamisen kehittämiseen. Osaamiseen liittyen haluttiin selvittää, millaista ammatillista osaamista hyvinvointialueella tulisi kehittää ja millainen geneerinen eli yhteinen osaaminen nähdään hyvinvointialueella merkityksellisenä.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että hyvinvointialueet ovat tuoneet mukanaan muun muassa uusia tietojärjestelmiä, uudenlaisia tapoja toimia ja täysin uuden toimintaympäristön. Muutokset ovat edellyttäneet osaamisen uudistumista. Osaamisen kehittämiseen itsessään suhtaudustaan positiivisesti, mutta uusien käytänteiden nopeatempoinen opettelu ja toimialaa vaivaava henkilöstöpula aiheuttavat haasteita, minkä takia osaamisen kehittämisestä tulee kuormittavaa. Jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä tietojen päivittämäinen ja säännönmukainen ammatillisen osaamisen kehittäminen nähdään oleellisena, sillä viimeaikaisin tieto tulisi saada hyötykäyttöön. Erityisesti ammatilliseen osaamiseen liittyen korostui viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen kehittäminen. Geneeriseen osaamiseen liittyen tutkimuksessa nousi esiin eri teemoja liittyen asiakastyöosaamiseen, palveluiden- ja työn kehittämisosaamiseen sekä työntekijyyden ja yhteistoiminnan muutososaamiseen. Kantavana teemana tutkimuksessa voitiin kuitenkin pitää tarvetta yhteistoiminnan muutososaamisen kehittämiseen. Yhteistoiminnan rakentaminen muutoksessa mahdollistaisi paremmat palvelut, tehokkaamman tiedonkulun ja yhteisen toiminnan kehittämisen.
Tämän kvalitatiivisen tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten perusterveydenhuollon henkilöstö kokee hyvinvointialueen vaikuttavan osaamiseen ja osaamisen kehittämiseen. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä hyödynnettiin haastatteluja. Haastattelut toteutettiin moniammatillisesti ja haastatteluihin osallistuneet työntekijät olivat ammateiltaan sairaanhoitajia, osastonhoitajia ja lääkäreitä. Tutkimus toteutettiin yhden hyvinvointialueen sisällä, mutta haastatteluun osallistuneet työskentelivät kolmella eri paikkakunnalla. Hyödyntämällä haastatteluja, kyettiin saamaan ajankohtaista tietoa siitä, miten ammattilaiset kokevat hyvinvointialueen vaikuttavan osaamiseen ja osaamisen kehittämiseen. Osaamiseen liittyen haluttiin selvittää, millaista ammatillista osaamista hyvinvointialueella tulisi kehittää ja millainen geneerinen eli yhteinen osaaminen nähdään hyvinvointialueella merkityksellisenä.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että hyvinvointialueet ovat tuoneet mukanaan muun muassa uusia tietojärjestelmiä, uudenlaisia tapoja toimia ja täysin uuden toimintaympäristön. Muutokset ovat edellyttäneet osaamisen uudistumista. Osaamisen kehittämiseen itsessään suhtaudustaan positiivisesti, mutta uusien käytänteiden nopeatempoinen opettelu ja toimialaa vaivaava henkilöstöpula aiheuttavat haasteita, minkä takia osaamisen kehittämisestä tulee kuormittavaa. Jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä tietojen päivittämäinen ja säännönmukainen ammatillisen osaamisen kehittäminen nähdään oleellisena, sillä viimeaikaisin tieto tulisi saada hyötykäyttöön. Erityisesti ammatilliseen osaamiseen liittyen korostui viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen kehittäminen. Geneeriseen osaamiseen liittyen tutkimuksessa nousi esiin eri teemoja liittyen asiakastyöosaamiseen, palveluiden- ja työn kehittämisosaamiseen sekä työntekijyyden ja yhteistoiminnan muutososaamiseen. Kantavana teemana tutkimuksessa voitiin kuitenkin pitää tarvetta yhteistoiminnan muutososaamisen kehittämiseen. Yhteistoiminnan rakentaminen muutoksessa mahdollistaisi paremmat palvelut, tehokkaamman tiedonkulun ja yhteisen toiminnan kehittämisen.