Tekoäly varhaisen tunnistamisen tukena : Työkykyriskejä ennakoivan tekoälypohjaisen työkalun käyttöön liittyvät hyödyt ja esteet työterveyshoitajien kokemana
Frigård, Riina (2023-03-25)
Lataukset:
25.03.2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023032533236
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023032533236
Tiivistelmä
Tekoälyn rooli varhaisten riskitekijöiden tunnistamisessa nousee tulevaisuudessa yhä keskeisempään rooliin terveydenhuollossa. Muutos näkyy myös työterveyshuollon kentällä uudenlaisten tekoälyinnovaatioiden kehittämisenä. Tekoälyratkaisut muuttavat terveydenhuollon ammattilaisten työtä edellyttäen uudenlaista osaamista. Muutosten jalkautumiseksi ja onnistuneen käyttöönoton takaamiseksi on tärkeää tunnistaa teknologian käyttöönottoon vaikuttavia tekijöitä sekä johtamisen hyviä käytäntöjä.
Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten yksityisen palveluntuottajan työterveyshoitajat kokevat työkykyriskejä ennakoivan tekoälypohjoisen työkalun osana työtään. Kyselytutkimuksen tutkimuskysymyksenä ja tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, millaisia hyötyjä ja esteitä tekoälypohjaisen työkalun käyttöön liittyy työterveyshoitajien näkökulmasta. Tavoitteena on myös hallintotieteellisestä näkökulmasta selvittää, millaisia asioita terveydenhuollon tekoälypohjaisten työkalujen käyttöönotossa tulee huomioida johtamisen näkökulmasta.
Tutkielman teoreettinen osuus keskittyy tekoälyyn ja sen hyödyntämismahdollisuuksiin terveydenhuollossa, terveydenhuollon tekoälypohjaisten työkalujen käyttöönoton johtamiseen sekä teoreettisiin malleihin teknologian hyväksymiseen vaikuttavista malleista, joista tämän tutkielman viitekehykseksi valikoitui TAM-malli (Technology Acceptance Model). Tutkielma toteutettiin verkkokyselytutkimuksena Webropol-alustan avulla yksityisen palveluntuottajan työterveyshoitajille. Kyselyyn vastasi 91 työterveyshoitajaa. Aineisto analysoitiin tilastollisten menetelmien sekä teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.
Työterveyshoitajat kokivat tekoälypohjaisen työkalun käyttöön liittyvän monia hyötyjä. Innovatiivinen työkalu lisää mielekkyyttä ja motivaatiota omaan työhön. Automatiikka myös helpottaa työtä ja luo hallinnan tunnetta työhön. Työkalu mahdollistaa varhaisen tunnistamisen, oikea-aikaiseen avun tarjoamisen sekä yksilöllisesti kohdennetun työkyvyn tuen.
Työkalun käytön esteet liittyivät itse työkalun käyttöönottoon liittyviin esteisiin, joissa tunnistettiin sekä asiakkaasta että ammattilaisesta johtuvia tekijöitä. Käytön keskeiseksi esteeksi osoittautui työn hallintaan liittyvät haasteet, puutteellinen perehdytys, työkalun ’’turhista hälytteistä’’ aiheutuva työn hukka-aika sekä asenne työkalun käyttöä kohtaan.
Tulokset antavat tietoa tekoälypohjaisen työkalun käytöstä ja jalkautumisesta työterveyshuollossa, mitä voidaan hyödyntää työkalun jatkokehitystä sekä tulevia tekoälypohjaisia työkaluja hyödyntäviä hankkeita ajatellen.
Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten yksityisen palveluntuottajan työterveyshoitajat kokevat työkykyriskejä ennakoivan tekoälypohjoisen työkalun osana työtään. Kyselytutkimuksen tutkimuskysymyksenä ja tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, millaisia hyötyjä ja esteitä tekoälypohjaisen työkalun käyttöön liittyy työterveyshoitajien näkökulmasta. Tavoitteena on myös hallintotieteellisestä näkökulmasta selvittää, millaisia asioita terveydenhuollon tekoälypohjaisten työkalujen käyttöönotossa tulee huomioida johtamisen näkökulmasta.
Tutkielman teoreettinen osuus keskittyy tekoälyyn ja sen hyödyntämismahdollisuuksiin terveydenhuollossa, terveydenhuollon tekoälypohjaisten työkalujen käyttöönoton johtamiseen sekä teoreettisiin malleihin teknologian hyväksymiseen vaikuttavista malleista, joista tämän tutkielman viitekehykseksi valikoitui TAM-malli (Technology Acceptance Model). Tutkielma toteutettiin verkkokyselytutkimuksena Webropol-alustan avulla yksityisen palveluntuottajan työterveyshoitajille. Kyselyyn vastasi 91 työterveyshoitajaa. Aineisto analysoitiin tilastollisten menetelmien sekä teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.
Työterveyshoitajat kokivat tekoälypohjaisen työkalun käyttöön liittyvän monia hyötyjä. Innovatiivinen työkalu lisää mielekkyyttä ja motivaatiota omaan työhön. Automatiikka myös helpottaa työtä ja luo hallinnan tunnetta työhön. Työkalu mahdollistaa varhaisen tunnistamisen, oikea-aikaiseen avun tarjoamisen sekä yksilöllisesti kohdennetun työkyvyn tuen.
Työkalun käytön esteet liittyivät itse työkalun käyttöönottoon liittyviin esteisiin, joissa tunnistettiin sekä asiakkaasta että ammattilaisesta johtuvia tekijöitä. Käytön keskeiseksi esteeksi osoittautui työn hallintaan liittyvät haasteet, puutteellinen perehdytys, työkalun ’’turhista hälytteistä’’ aiheutuva työn hukka-aika sekä asenne työkalun käyttöä kohtaan.
Tulokset antavat tietoa tekoälypohjaisen työkalun käytöstä ja jalkautumisesta työterveyshuollossa, mitä voidaan hyödyntää työkalun jatkokehitystä sekä tulevia tekoälypohjaisia työkaluja hyödyntäviä hankkeita ajatellen.