Yritysten osallisuus kaupunkisuunnittelussa : Case Vaasan kaupungin ranta-alue

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan yritysten osallisuutta kaupunkisuunnittelussa Vaasan kaupungin keskustan ranta-alueella. Ranta-alue on keskeinen koko kaupungin merelliselle imagolle ja kaupunkikuvalle, ja alue tarvitsee sitoutuneita ja elinvoimaisia yrityksiä menestyäkseen. Alueella toimii pääasiassa ravintola- ja tapahtuma-alan yrityksiä. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten alueella toimivat yrittäjät ovat olleet osallisena ranta-alueen suunnittelussa, ja miten suunnitteluprosessi on rakentunut neoliberaalin kaupunkisuunnittelun näkökulmasta.

Tutkimuksen keskeisimmät teoreettiset käsitteet ovat neoliberaali kaupunkisuunnittelu ja osallisuus kaupunkisuunnittelussa. Osallisuutta on tarkasteltu sekä yritysten näkökulmasta että yrittäjien yhteydessä kansalaisnäkökulmasta stakeholder-kansalaiskäsitteen kautta. Kansalaisnäkökulmaa on tuotu esiin, sillä kaupunkisuunnittelun osallisuutta koskeva lainsäädäntö on kirjoitettu monin paikoin kansalaisnäkökulmasta, ja erityisesti pk-yrityksen keinot osallistua ovat monilta osin samat. Stakeholder-kansalaisen näkökulma osallisuuteen tuo esiin toimijoiden useita eri rooleja yhteiskunnassa. Tutkimuksen empiirinen osuus on toteutettu kahdessa eri osassa. Esitutkimusasteena on kaupungin virkamiehen syvähaastattelu, jonka tarkoituksena on ollut määrittää tutkimusongelma, muodostaa tarkempi kuva tutkittavasta alueesta, sekä tuoda esiin kaupungin virkamiehen näkökulma aiheeseen. Varsinaisena aineistonkeruumuotona toimi teemahaastattelu, johon osallistui kolme yrittäjää. Yrittäjissä oli sekä alueella nyt toimivia yrittäjiä, että kaatuneessa hankkeessa alueella toiminut yrittäjä.

Tutkimus osoitti, että alueella toimii paikkaan sitoutuneita yrittäjiä, joilla on halu osallistua myös oman liiketoimintansa ulkopuolella ympäröivän alueen kehittämiseen. Vaasassa yritysten ja kaupungin välinen vuorovaikutus näyttää noudattavan pohjoismaisen neoliberaalin kaupunkisuunnittelun periaatteita, jossa yritysten vaikutus on kasvanut, mutta julkisella ohjauksella on edelleen vahva rooli. Yrittäjät kokivat yhteydenpidon kaupungin virastoihin olevan pääosin sujuvaa, mutta yhteydenpito lähtee enimmäkseen yrittäjistä itsestään. Ranta-alue voisi olla hyvä kohde kokeilla myös yrittäjiä laajemmin osallistavia käytäntöjä, sillä alueella toimii aktiivisia ja sijaintiin sitoutuneita yrittäjiä, jotka ovat kiinnostuneet alueen kehittämisestä. Paikallista valtaa lisättäessä tulee kuitenkin ottaa huomioon eri toimijoiden tasavertainen kohtelu ja edustuksellisen demokratian toteutuminen.