Koronapandemian johtaminen Suomessa toisen aallon aikana

Tutkielman aiheena on korona-epidemian johtaminen Suomessa syksyllä 2020, jolloin ns. toinen aalto epidemiassa alkoi. Yhteiskuntamme on varautunut kriiseihin, mutta nyt se ei osannut varautua nopeasti epidemian puhkeamiseen Suomessa. Korona-epidemia antoi kuitenkin mahdollisuuden seurata päättäjien ja politiikkojen johtamistoimia epidemian hallinnassa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista dokumenttianalyysia. Tämän menetelmän pääajatus on kerätä tietoa tutkittavasta asiasta lehtileikkeistä, erilaisista julkaisuista, uutisista ja internetistä. Tässä tutkimuksessa aineisto kerättiin Helsingin Sanomista (sanomalehti) ja Valtioneuvoston (maan hallitus) sekä Thl:n (Terveydenhoidon -ja hyvinvoinnin laitos) nettisivuilta noin kolmen kuukauden ajalta syksyllä 2020. Tutkimuksen tietolähteinä käytettiin myös johtamisen ja julkisjohtamisen sekä viestinnän kirjallisuutta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kvalitatiivisen dokumenttianalyysin avulla, miten johtaminen ilmenee koronaepidemian hoidossa ns. toisen aallon aikana Suomessa. Tutkimuksen tulos osoitti selvästi ne tavat, joilla johdetaan epidemian vastaisia toimia Suomessa. Poliitikoilla on aina mahdollisuus vaikuttaa kriiseihin lainsäädännön avulla. Suomessa päättäjät valitsivat kuitenkin johtamiskeinoikseen erilaiset rajoitukset, määräykset ja suositukset sekä myöhemmin rokotteet ja riittävän rokotuskattavuuden saavuttamisen kansan keskuudessa. Tutkielmasta selvisi viranomaisten päättäväisyys epidemian hoidossa, toimiva viranomaistiedottaminen, kansalaisten velvollisuudet ja turvallisuuden kuuluminen kansalaisoikeuksiin sekä byrokratian näkyminen hallinnossa horisontaalisella tasolla. Tutkimuksen pääteemoiksi nousivat, terveys, turvallisuus ja talous.