Tiedottamista ja eriäviä mielipiteitä : Turkistarhauskeskustelu Twitterissä
Tarvainen, Vuokko (2021)
Tarvainen, Vuokko
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021043028293
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021043028293
Tiivistelmä
Turkistarhauksesta keskustellaan paljon esimerkiksi sosiaalisessa mediassa sekä uutisissa. Erityisesti eläinoikeuskysymykset ovat olleet pinnalla, ja esimerkiksi Suomessa eläinoikeusjärjestöt tähtäävät turkistarhauksen kieltoon. Maailmalla yhä useammat valtiot ovat kieltäneet tarhauksen kokonaan, ja Suomessakin turkistarhojen määrä on laskenut huomattavasti sen alle sadan vuoden historian aikana. Tästä huolimatta Suomi on yksi suurimmista ketun- ja minkkinahkojen tuottajamaista maailmalla. Turkistarhauksella on myös kannattajansa, ketkä vetoavat taloudellisesta näkökulmasta elinkeinon tärkeyteen.
Tutkin pro gradu -tutkielmassani, miten turkistarhauksesta keskustellaan Twitterissä. Tarkastelen sitä, millaisia argumentaation keinoja turkistarhaksen keskustelussa käytetään. Lisäksi tutkin, mitä puheenaiheita keskustelussa on. Aineistona ovat twiitit, jotka sisältävät turkistarhaus-hashtagin. Twiitit on julkaistu aikavälillä 1.9.–30.11.2020, ja niitä on 319 kappaletta. Turkistarhaus on aiheuttanut paljon yhteiskunnallista keskustelua erityisesti viime vuosina, joten on kiinnostavaa sekä aiheellista tutkia siihen liittyvää viestintää.
Tutkimukseni teoreettinen viitekehys pohjautuu uuteen retoriikkaan, erityisesti Perelmanin ja Olbrechts-Tytecan argumentaatioteoriaan. Lisäksi mukana analyysissä on digitaalinen sekä visuaalinen retoriikka, sillä aineisto on kerätty digitaaliselta alustalta, jossa esiintyy erilaisia viestintään vaikuttavia piirteitä. Tarkastelen argumentaatiokeinojen esiintymistä määrällisesti, ja lisäksi tutkin tarkemmin näitä keinoja laadullisen analyysin kautta.
Tutkimuksessani sain selville, että turkistarhauksesta keskustellaan usein eri keinoin. Aineistossa esiintyi eniten kvasiloogisia argumentteja, jonka kautta viitattiin turkistarhaukseen liittyviin ristiriitoihin sekä oikeudenmukaisuuteen. Yleistä oli verrata Suomen turkistarhaustilannetta muihin valtioihin. Lisäksi viesteissä argumentoidaan todellisuuden rakenteeseen perustuen, erityisesti auktoriteettien sekä syy-seuraussuhteiden kautta. Näissä argumenteissa pohdittiin turkistarhauksen tämänhetkisiä sekä mahdollisia tulevia seurauksia. Käyttäjät twiittasivat myös todellisuuden rakennetta muokkaavilla argumenteilla esimerkin, havainnollistamisen ja metaforan avulla kertoen turkiseläinten elinolosuhteista. Aineistossa esiintyi myös dissosiatiivisia argumentteja, kun haluttiin argumentoida turkistarhauksen lopettamisesta.
Lisäksi osa twiiteistä oli informatiivisia, joissa tiedotettiin esimerkiksi toisen käyttäjän twiitistä tai oman organisaation uutisesta. Tässä korostui erityisesti digitaalisen retoriikan ja alustan rooli viestinnässä. Aineistosta oli huomattavissa, että twiiteissä käytettiin useita digitaalisia viestinnän keinoja, jotka Twitter alustana mahdollistaa. Näitä ovat esimerkiksi lainaukset, hashtagit, emojien käyttö sekä linkkien ja kuvien lisäys osaksi viestiä. Lisäksi twiittien rajattu merkkimäärä tiivistää viestejä, minkä voi nähdä viestinnän rajoituksena tai nopean ja helpon viestinnän mahdollisuutena.
Tutkin pro gradu -tutkielmassani, miten turkistarhauksesta keskustellaan Twitterissä. Tarkastelen sitä, millaisia argumentaation keinoja turkistarhaksen keskustelussa käytetään. Lisäksi tutkin, mitä puheenaiheita keskustelussa on. Aineistona ovat twiitit, jotka sisältävät turkistarhaus-hashtagin. Twiitit on julkaistu aikavälillä 1.9.–30.11.2020, ja niitä on 319 kappaletta. Turkistarhaus on aiheuttanut paljon yhteiskunnallista keskustelua erityisesti viime vuosina, joten on kiinnostavaa sekä aiheellista tutkia siihen liittyvää viestintää.
Tutkimukseni teoreettinen viitekehys pohjautuu uuteen retoriikkaan, erityisesti Perelmanin ja Olbrechts-Tytecan argumentaatioteoriaan. Lisäksi mukana analyysissä on digitaalinen sekä visuaalinen retoriikka, sillä aineisto on kerätty digitaaliselta alustalta, jossa esiintyy erilaisia viestintään vaikuttavia piirteitä. Tarkastelen argumentaatiokeinojen esiintymistä määrällisesti, ja lisäksi tutkin tarkemmin näitä keinoja laadullisen analyysin kautta.
Tutkimuksessani sain selville, että turkistarhauksesta keskustellaan usein eri keinoin. Aineistossa esiintyi eniten kvasiloogisia argumentteja, jonka kautta viitattiin turkistarhaukseen liittyviin ristiriitoihin sekä oikeudenmukaisuuteen. Yleistä oli verrata Suomen turkistarhaustilannetta muihin valtioihin. Lisäksi viesteissä argumentoidaan todellisuuden rakenteeseen perustuen, erityisesti auktoriteettien sekä syy-seuraussuhteiden kautta. Näissä argumenteissa pohdittiin turkistarhauksen tämänhetkisiä sekä mahdollisia tulevia seurauksia. Käyttäjät twiittasivat myös todellisuuden rakennetta muokkaavilla argumenteilla esimerkin, havainnollistamisen ja metaforan avulla kertoen turkiseläinten elinolosuhteista. Aineistossa esiintyi myös dissosiatiivisia argumentteja, kun haluttiin argumentoida turkistarhauksen lopettamisesta.
Lisäksi osa twiiteistä oli informatiivisia, joissa tiedotettiin esimerkiksi toisen käyttäjän twiitistä tai oman organisaation uutisesta. Tässä korostui erityisesti digitaalisen retoriikan ja alustan rooli viestinnässä. Aineistosta oli huomattavissa, että twiiteissä käytettiin useita digitaalisia viestinnän keinoja, jotka Twitter alustana mahdollistaa. Näitä ovat esimerkiksi lainaukset, hashtagit, emojien käyttö sekä linkkien ja kuvien lisäys osaksi viestiä. Lisäksi twiittien rajattu merkkimäärä tiivistää viestejä, minkä voi nähdä viestinnän rajoituksena tai nopean ja helpon viestinnän mahdollisuutena.