Språkfärdigheter och attityder hos en- och tvåspråkiga gymnasister i Esbo och Vasa
Wallin, Sara (2008)
Wallin, Sara
2008
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkielman päämääränä oli tarkastella kaksikielisyyden vaikutusta kielivalmiuksiin sekä asenteisiin. Tavoitteena oli todistaa kaksikielisyyden positiivinen vaikutus henkilön
kielenoppimiskykyyn, kielikykyjen laajuuteen, asenteisiin sekä motivaation määrään ja laatuun. Tämän sosiolingvistisen tutkielman tuloksia on analysoitu sekä kvantitatiivisin että kvalitatiivisin menetelmin. Tavoitteena oli kielellisesti vertailemalla yksi- sekä kaksikielisiä lukio-oppilaita osoittaa tutkimuksen hypoteesit tosiksi sekä monipuolisesti vastata oleellisimpiin tutkimuskysymyksiin.
Tutkimuksen teoriaosa määritti monipuolisesti sekä kokonaisvaltaisesti keskeisimmät käsitteet sekä termit kaksikielisyyden osalta. Tavoitteena oli esittää useita näkökulmia
useiden eri tutkijoiden teosten perusteella. Teoriaosassa määrittelin kaksikielisyyskäsitteen lisäksi myös muita oleellisia käsitteitä, joiden katsotaan kuuluvan tärkeänä osana kaksikielisyystutkimuksiin. Näitä käsitteitä olivat muun muassa eri kaksikielisyystyypit, kognitiivinen ja kommunikatiivinen pätevyys sekä erilaiset ilmiöt kaksikielisen henkilön puheessa. Päämääränä oli myös esittää aiempia tutkimustuloksia kaksikielisyyden vaikutuksesta henkilön kielelliseen kehitykseen sekä selvittää monikielisyyden asemaa yhteiskunnan kannalta nyt sekä tulevaisuudessa.
Tutkielmani teetin kyselylomakkeilla kahdessa ruotsinkielisessä lukiossa. Valitsin tutkimukseeni kaksi kielellisesti hyvin erilaista kaupunkia, Vaasan ja Espoon. Kyselylomakkeen kvantitatiiviset kysymykset käsittelivät pääasiassa opiskelijoiden kielivalmiuksia, asenteita, oppimisvaikeuksia sekä tulevaisuuden suunnitelmia. Kvalitatiiviset kysymykset käsittelivät yleistä kielitilannetta kouluissa ja kaupungeissa sekä antoivat tutkimuksen 48 opiskelijalle mahdollisuuden vapaasti kertoa kokemuksistaan suomenruotsalaisena nuorena nyky-yhteiskunnassa. Tutkimuksen tulokset olivat osittain odotetut, mutta myös yllättävät sekä hyvin moniselitteiset. Tulokset osoittivat, että lapsen sosiaalinen sekä taloudellinen tausta vaikuttaa suurelta osin kielivalmiuksiin sekä koulumenestykseen. Tasapuoliset lähtökohdat osoittavat, että kaksikielisyys vaikuttaa positiivisesti yksilön kognitiiviseen sekä kommunikatiiviseen kehitykseen. Etenkin asenteisiin sekä motivaation määrään kaksikielisyydellä on selkeä myönteinen vaikutus. Erot yksi- sekä kaksikielisten välillä jäivät kuitenkin pienemmiksi mitä odotin. Tutkimukseni osoitti ennen kaikkea, että kaksikielisyys ilmenee jokaisessa yksilössä eri tavoin pitkälti riippuen henkilökohtaisista ominaisuuksista, taloudellisesta ja sosiaalisesta taustasta sekä lähiympäristön vaikutuksesta.
kielenoppimiskykyyn, kielikykyjen laajuuteen, asenteisiin sekä motivaation määrään ja laatuun. Tämän sosiolingvistisen tutkielman tuloksia on analysoitu sekä kvantitatiivisin että kvalitatiivisin menetelmin. Tavoitteena oli kielellisesti vertailemalla yksi- sekä kaksikielisiä lukio-oppilaita osoittaa tutkimuksen hypoteesit tosiksi sekä monipuolisesti vastata oleellisimpiin tutkimuskysymyksiin.
Tutkimuksen teoriaosa määritti monipuolisesti sekä kokonaisvaltaisesti keskeisimmät käsitteet sekä termit kaksikielisyyden osalta. Tavoitteena oli esittää useita näkökulmia
useiden eri tutkijoiden teosten perusteella. Teoriaosassa määrittelin kaksikielisyyskäsitteen lisäksi myös muita oleellisia käsitteitä, joiden katsotaan kuuluvan tärkeänä osana kaksikielisyystutkimuksiin. Näitä käsitteitä olivat muun muassa eri kaksikielisyystyypit, kognitiivinen ja kommunikatiivinen pätevyys sekä erilaiset ilmiöt kaksikielisen henkilön puheessa. Päämääränä oli myös esittää aiempia tutkimustuloksia kaksikielisyyden vaikutuksesta henkilön kielelliseen kehitykseen sekä selvittää monikielisyyden asemaa yhteiskunnan kannalta nyt sekä tulevaisuudessa.
Tutkielmani teetin kyselylomakkeilla kahdessa ruotsinkielisessä lukiossa. Valitsin tutkimukseeni kaksi kielellisesti hyvin erilaista kaupunkia, Vaasan ja Espoon. Kyselylomakkeen kvantitatiiviset kysymykset käsittelivät pääasiassa opiskelijoiden kielivalmiuksia, asenteita, oppimisvaikeuksia sekä tulevaisuuden suunnitelmia. Kvalitatiiviset kysymykset käsittelivät yleistä kielitilannetta kouluissa ja kaupungeissa sekä antoivat tutkimuksen 48 opiskelijalle mahdollisuuden vapaasti kertoa kokemuksistaan suomenruotsalaisena nuorena nyky-yhteiskunnassa. Tutkimuksen tulokset olivat osittain odotetut, mutta myös yllättävät sekä hyvin moniselitteiset. Tulokset osoittivat, että lapsen sosiaalinen sekä taloudellinen tausta vaikuttaa suurelta osin kielivalmiuksiin sekä koulumenestykseen. Tasapuoliset lähtökohdat osoittavat, että kaksikielisyys vaikuttaa positiivisesti yksilön kognitiiviseen sekä kommunikatiiviseen kehitykseen. Etenkin asenteisiin sekä motivaation määrään kaksikielisyydellä on selkeä myönteinen vaikutus. Erot yksi- sekä kaksikielisten välillä jäivät kuitenkin pienemmiksi mitä odotin. Tutkimukseni osoitti ennen kaikkea, että kaksikielisyys ilmenee jokaisessa yksilössä eri tavoin pitkälti riippuen henkilökohtaisista ominaisuuksista, taloudellisesta ja sosiaalisesta taustasta sekä lähiympäristön vaikutuksesta.