Hyvinvointiregiimien perhepolitiikka ja tulevia haasteita
Vuorinen, Katja (2010)
Vuorinen, Katja
2010
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Länsimaiset hyvinvointivaltiot ovat parhaillaan suurten haasteiden ja muutosten edessä. Perinteisen hyvin-vointivaltion nähdään ajautuneen kriisiin muun muassa raskaan rahoitusrakenteensa takia. Myös postmateria-listiset arvot ovat lisääntyneet kaikissa Länsi- Euroopan maissa viime vuosina. Hyvinvointivaltioiden arvot vaikuttavat suoraan maan sosiaalipoliittisiin päätöksiin koskien muun muassa perhepolitiikkaa. Länsimaiset hyvinvointivaltiot voidaan jakaa hyvinvointiregiimeihin niiden sosiaalipoliittisten painotustensa mukaan. Usein käytetään jaottelua konservatiiviseen, liberaaliseen sekä sosiaalidemokraattiseen hyvinvointimalliin. Tämänlainen ryhmittely auttaa vertailemaan ja ryhmittämään sosiaaliturvajärjestelmiä. Euroopan valtioilla on toisistaan eroavia käsityksiä perheestä ja perhepolitiikasta Sosiaaliturvan hyödyn maksimointi riippuu kysees-sä olevan yhteiskunnan järjestelmästä, ja kunkin maan regiimityyppi tai sen sosiaaliturvan rakenne määrittä-vät minkälainen tasapaino sillä on taloudellisessa ja sosiaalisessa onnistumisessa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on pohtia eri hyvinvointiregiimien perhepolitiikkaa ja maiden tulevia haas-teita. Tutkimustapana on käytetty teoreettista tutkimusmenetelmää, mikä tarkoittaa että tutkimuksessa ei ole empiiristä osiota. Täysin teoreettinen tämä tutkimus ei kuitenkaan ole, sillä aineistossa on käytetty paljon ajankohtaislähteitä. Muuta merkittävää aineistoa ovat olleet tilastotiedot sekä vertailukirjallisuus. Teoreettinen tutkimusmenetelmä on vaatinut runsaasti lähdeaineistoa pätevien tulosten saamiseksi. Tutkimuksen teoreetti-nen viitekehys koostuu hyvinvointiregiimeistä joiden avulla on ollut antoisaa tutkia eri Euroopan maiden hyvinvointipolitiikkaa.
Eri regiimien arvopainotukset vaihtelevat vaikuttaen suoraan kansalaisten hyvinvointiin. Regiimien erilaisten painotusten vuoksi myös perhepolitiikassa on eroja. Perhepolitiikka puolestaan vaikuttaa lasten ja perheiden hyvinvointiin ja on ollut mielenkiintoista tutkia eri regiimien lapsiperheiden palveluja ja sosiaaliturvajärjes-telmää. Hyvinvointiregiimillä on myös vaikutuksensa kansalaisten hyvinvointiin, asenteisiin ja uskomuksiin. Lisäksi regiimillä on merkitystä perhepolitiikassa, ja regiimien kautta voidaan kätevästi tutkia eri maiden lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia. Jotkut regiimit painottavat etujen jakamista kaikkein vähäosaisimmille kun taas toisessa päässä etujen jako on universaalista. Eri maiden perhepolitiikkaa verrattaessa huomataan että hyvinvointivaltioilla on hyvin erilaisia perhetukijärjestelmiä, ja että myös esimerkiksi lapsiköyhyys vaihtelee hyvinvointitypologian mukaisesti.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on pohtia eri hyvinvointiregiimien perhepolitiikkaa ja maiden tulevia haas-teita. Tutkimustapana on käytetty teoreettista tutkimusmenetelmää, mikä tarkoittaa että tutkimuksessa ei ole empiiristä osiota. Täysin teoreettinen tämä tutkimus ei kuitenkaan ole, sillä aineistossa on käytetty paljon ajankohtaislähteitä. Muuta merkittävää aineistoa ovat olleet tilastotiedot sekä vertailukirjallisuus. Teoreettinen tutkimusmenetelmä on vaatinut runsaasti lähdeaineistoa pätevien tulosten saamiseksi. Tutkimuksen teoreetti-nen viitekehys koostuu hyvinvointiregiimeistä joiden avulla on ollut antoisaa tutkia eri Euroopan maiden hyvinvointipolitiikkaa.
Eri regiimien arvopainotukset vaihtelevat vaikuttaen suoraan kansalaisten hyvinvointiin. Regiimien erilaisten painotusten vuoksi myös perhepolitiikassa on eroja. Perhepolitiikka puolestaan vaikuttaa lasten ja perheiden hyvinvointiin ja on ollut mielenkiintoista tutkia eri regiimien lapsiperheiden palveluja ja sosiaaliturvajärjes-telmää. Hyvinvointiregiimillä on myös vaikutuksensa kansalaisten hyvinvointiin, asenteisiin ja uskomuksiin. Lisäksi regiimillä on merkitystä perhepolitiikassa, ja regiimien kautta voidaan kätevästi tutkia eri maiden lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia. Jotkut regiimit painottavat etujen jakamista kaikkein vähäosaisimmille kun taas toisessa päässä etujen jako on universaalista. Eri maiden perhepolitiikkaa verrattaessa huomataan että hyvinvointivaltioilla on hyvin erilaisia perhetukijärjestelmiä, ja että myös esimerkiksi lapsiköyhyys vaihtelee hyvinvointitypologian mukaisesti.