Nokia Oyj:n osto-option hinnoittelu Black & Scholes -mallilla: Empiirinen tutkimus Eurex-aineistolla
Uusimäki, Katariina (2004)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Todellisilla rahoitusmarkkinoilla puutteellisuudet teoreettisen hinnoittelumallin perusoletuksissa, sekä markkinoiden epätäydellisyydet aiheuttavat hinnoittelueroja optioiden markkinahinnan ja teoreettisen arvon välillä. Tässä tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten osakeoptioiden markkinahinnoittelun eroja Black & Scholes -mallin mukaiseen option teoreettiseen arvoon verrattaessa.
Tutkielman aineisto koostuu Nokia Oyj:n osakkeen osto-optioaineistosta Eurex-johdannaispörssistä ajanjaksolla 2.1.–29.6.2001 ja vastaavien optioiden teoreettisista arvoista. Teoreettiset arvot laskettiin Black & Scholes -mallia käyttäen ja arvojen laskemisessa käytettiin Nokia Oyj:n osakkeen päätöskurssin lisäksi 20 kaupankäyntipäivän päätöskurssien perustella laskettua osakkeen historiallista volatiliteettia sekä kolmen kuukauden Euribor-noteerauksia. Optioiden markkinahinnan ja teoreettisen arvon välisiä hinnoittelueroja tutkittiin regressiomallin avulla. Hinnoittelueroa selittävinä tekijöinä tarkasteltiin option suhteellista kaupankäyntivolyymia, kannattavuutta, maturiteettia sekä osakkeen historiallista volatiliteettia.
Tarkastellussa aineistossa havaittiin tilastollisesti merkitseviä hinnoittelueroja optioiden markkinahinnan ja teoreettisten arvojen välillä. Keskimäärin optioiden markkinahinnat olivat 22 prosenttia teoreettisia arvoja alhaisempia. Tulosten mukaan hinnoittelueroihin tilastollisesti merkitsevästi vaikutti option kannattavuus, maturiteetti sekä osakkeen volatiliteetti. Tutkitussa aineistossa option suhteellisen kaupankäyntivolyymin vaikutus hinnoittelueroihin ei ollut tilastollisesti merkitsevä.
Tutkimustulosten perustella suhteellisesti tehokkaammin hinnoiteltuja olivat optiot, jotka tarkasteluhetkellä olivat toteutukseltaan kannattavampia ja joiden maturiteetti oli lyhyempi. Hinnoittelueroja vähensi myös osakkeen päiväkohtainen matalampi volatili-teetti, mutta sen vaikutus oli melko vähäinen.
Tutkielman aineisto koostuu Nokia Oyj:n osakkeen osto-optioaineistosta Eurex-johdannaispörssistä ajanjaksolla 2.1.–29.6.2001 ja vastaavien optioiden teoreettisista arvoista. Teoreettiset arvot laskettiin Black & Scholes -mallia käyttäen ja arvojen laskemisessa käytettiin Nokia Oyj:n osakkeen päätöskurssin lisäksi 20 kaupankäyntipäivän päätöskurssien perustella laskettua osakkeen historiallista volatiliteettia sekä kolmen kuukauden Euribor-noteerauksia. Optioiden markkinahinnan ja teoreettisen arvon välisiä hinnoittelueroja tutkittiin regressiomallin avulla. Hinnoittelueroa selittävinä tekijöinä tarkasteltiin option suhteellista kaupankäyntivolyymia, kannattavuutta, maturiteettia sekä osakkeen historiallista volatiliteettia.
Tarkastellussa aineistossa havaittiin tilastollisesti merkitseviä hinnoittelueroja optioiden markkinahinnan ja teoreettisten arvojen välillä. Keskimäärin optioiden markkinahinnat olivat 22 prosenttia teoreettisia arvoja alhaisempia. Tulosten mukaan hinnoittelueroihin tilastollisesti merkitsevästi vaikutti option kannattavuus, maturiteetti sekä osakkeen volatiliteetti. Tutkitussa aineistossa option suhteellisen kaupankäyntivolyymin vaikutus hinnoittelueroihin ei ollut tilastollisesti merkitsevä.
Tutkimustulosten perustella suhteellisesti tehokkaammin hinnoiteltuja olivat optiot, jotka tarkasteluhetkellä olivat toteutukseltaan kannattavampia ja joiden maturiteetti oli lyhyempi. Hinnoittelueroja vähensi myös osakkeen päiväkohtainen matalampi volatili-teetti, mutta sen vaikutus oli melko vähäinen.